Pääkirjoitus|Valtioneuvoston kanslia perustelee ministeriöiden viestinnän keskittämistä valtioneuvoston kansliaan tarpeella vaikuttaa ministeriöiden virkaviestinnän sisältöön. Ministeriöiden viestinnän politisoiminen ei kuulu suomalaiseen hallintoon.
30.10. 13:10
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on lisäämässä poliittista kontrollia ministeriöiden viestintään keskittämällä viestinnän yhdeksi yhteiseksi valtioneuvoston viestintäosastoksi.
Valtioneuvoston kansliaan keskitetty viestintä lisää pääministerin mahdollisuuksia kontrolloida viestintää. Myös uuden viestintäorganisaation johtajanimitys on väistämättä poliittinen. Samalla virkaviestinnän ja poliittisen viestinnän ero hälvenee.
On selvää, että myös ministeriöiden viestintäjärjestelyjä ja -organisaatioita käydään kriittisesti läpi, kun hallitus etsii säästöjä ja tehostamisen paikkoja. Tällöin kyse voi olla vaikkapa viestinnän teknisten palvelujen yhdistämisestä.
Se, miten organisaatiouudistusta perustellaan, kertoo kuitenkin varsin suoraan, että säästöjen sijaan kyse on tarpeesta vaikuttaa virkaviestinnän sisältöön.
Valtioneuvoston kanslian arviossa viestinnän keskittämistä perustellaan sillä, että kansalaisten kokemus talouspoliittisten ratkaisujen epäoikeudenmukaisuudesta haastaa hallituksen omien viestien läpimenoa julkisuudessa. Julkista keskustelua hallitsevat valtioneuvoston kanslian mielestä liikaa narratiivit hallituksen tekemien leikkausten seurauksista.
Johtopäätöksenä on korjata tilanne lisäämällä valtioneuvoston kanslian kontrollia viestintään. Sen halutaan korostavan nykyistä enemmän hallituksen päättämien rakenteellisten uudistusten myönteisiä vaikutuksia. Viestinnästä halutaan osallistavaa, jotta se lisäisi luottamusta johtamiseen ja poliittiseen päätöksentekoon.
Valtioneuvoston kanslian mukaan valtioneuvoston viestinnän uudistaminen ei liity huoleen viestintäympäristöstä, vaikka niin HS:n näkemästä asiakirjasta saattoi lukea.
Kulisseista tunkee läpi epäluottamus mediaan. Henkenä on, että media on hallitukselle joko liian ilkeää tai henkitoreissaan. Tässä ajattelussa on ministeriöiden viestinnän vika, että kansalaiset eivät ymmärrä, miten hyvää politiikkaa hallitus tekee.
Hallituksessa on halua saada ministeriöt viestimään suoraan kansalaisille ja halutulla sävyllä. Ministeriöiden viestijät ovat kuitenkin virkavastuulla toimivia virkamiehiä, eivät ministerien poliittisia viestinviejiä.
Keskeinen osa virkaviestintää on riippumattomuus. Oleellista on myös sidosryhmäviestintä, jotta yhteiskunnan keskeiset toimijat ja instituutiot pysyvät ajan tasalla lainvalmisteluhankkeista ja niiden etenemisestä. Se vaatii substanssin osaamista, ja asiantuntemus on ministeriöissä eikä valtioneuvoston kansliassa.
”
Virkaviestinnän pitää olla riippumatonta.
Orpon hallituksen halu lisätä poliittista kontrollia ja vahvistaa pääministerin valtaa puskee esiin paitsi viestinnässä myös turvallisuuspolitiikan kysymyksissä ja turvallisuusstrategioissa, kuten valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen kehittämishankkeessa.
Valtioneuvoston kanslian mukaan turvallisuustilanne edellyttää strategisen viestinnän kehittämistä, ja tätä käytetään uuden viestintäorganisaation perusteena.
Kun turvallisuudella perustellaan vallan keskittämistä, käsillä on esimerkki turvallistamisesta. Riippumatonta asiantuntijavaltaa siirretään turvallisuuteen vedoten turvallisuusasiantuntijoille ja poliittisille toimijoille, mikä voi johtaa normaalien demokraattisten prosessien ohittamiseen.
Turvallisuustilannetta halutaan käyttää perusteena tilanteessa, jossa samaan aikaan sanotaan hyvin suoraan, ettei hallitus ole tyytyväinen kohteluunsa julkisuudessa.
Ministeriöiden viestintä vaikuttaa keskeisellä tavalla luottamukseen päättäjiin ja yhteiskunnan toimintaan – mutta vain, jos virkaviestintä on riippumatonta. Kun virkamiehet sanovat nyt kulisseissa Suomen olevan Unkarin tiellä, he eivät vitsaile. Ministeriöiden viestinnän keskittäminen lisää pääministerin kontrollia viestintään. Se vaarantaa ministeriöiden kyvyn viestiä asiantuntevasti omista vastuualueistaan ja voi johtaa tiedon politisoitumiseen.
Ministeriöiden viestinnän keskittämiselle ei ole esitetty kestäviä perusteita. Se näyttäisi johtuvan siitä, että uudistuksen todellinen peruste ei kestä päivänvaloa. Virkaviestinnän tehtävä ei levittää hallituksen ilosanomaa. Kelvotonta hanketta ei ole syytä edistää.
Lisätty Valtioneuvoston kanslian näkemys 30.3. klo 17.40.