Heikki Mulari
Putinin lupaukset Ukrainassa sotiville eivät ole toteutuneet, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Heikki Mulari.
Tänään klo 8:03
Venäjällä on käsissään valtava ongelma sotaveteraanien kanssa. Kuvituskuva Moskovan punaiselta torilta marraskuulta 2024. EPA / AOP
Helmikuun lopussa 2024 Vladimir Putin astui lavalle Moskovan keskustassa, historiallisessa Gostyny Dvorin juhlasalissa, vain kivenheiton päässä Kremlistä.
Yli kaksituntisessa puheessaan liittokokoukselle Putin julisti, että Venäjän todelliseksi eliitiksi nousevat jatkossa tavalliset työntekijät ja sotilaat, jotka ovat teoillaan todistaneet uskollisuutensa isänmaalle.
– Sana eliitti on suurelta osin menettänyt maineensa niiden vuoksi, jotka ilman mitään ansioita yhteiskunnan hyväksi pitävät itseään jonkinlaisena erityisoikeuksia ja etuoikeuksia omaavana kastina, Putin sanoi.
Putin maalasi kuvaa uudesta Venäjästä, jossa Ukrainan rintamalta palaavat miehet nousisivat yhteiskunnan ytimeen.
Pian puheen jälkeen Kreml lanseerasi Sankareiden aika -ohjelman, jonka tavoitteena oli ja on kouluttaa ja valita sotatoimissa palvelleita veteraaneja virka- ja hallintotehtäviin sekä muihin johtotehtäviin.
Tulokset ovat jääneet tähän mennessä erittäin laihoiksi.
Kremlin pyrkimys integroida Ukrainan sodan veteraanit poliittiseen eliittiin on törmännyt vastarintaan sekä vanhalta virkamieskunnalta että veteraaneilta itseltään.
Yhdysvaltalaisen Jamestown Foundation -tutkimuslaitoksen analyysin mukaan monet hallinnon nykyiset toimijat pelkäävät, että veteraanit ovat Putinin väline nykyeliitin puhdistukseen, ja siksi estävät näiden nousua virkoihin.
Samalla monet veteraanit viittaavat kintaalla heille korvamerkityille paikallispolitiikan pesteille, koska sotilaspalkkiot ja sodanaikaiset bonukset ovat huomattavasti tuottoisampia.
Riippumaton venäläismedia Novaja Gazeta Europe kertoi kesällä, että veteraanien sijoittaminen siviilihallintoon etenee hitaasti ja enimmäkseen muodollisesti.
Lehden mukaan eri puolilla Venäjää on perustettu uusia virkoja, jotka on tarkoitettu sodassa palvelleille, mutta useimmiten kyse on avustavista tai määräaikaisista tehtävistä.
Julkaisun mukaan vain harva on onnistunut nousemaan todellisiin hallintotehtäviin: Sankareiden aika -ohjelman 65 000 hakijasta valittiin 83, joista 27 sai myöhemmin virkanimityksen.
Moni sodasta palaajista on työllistynyt opettajiksi, vartijoiksi, kuljettajiksi tai rakennusalalle. Kouluissa työskentelee noin sata veteraania, useimmiten liikunnan ja turvallisuuskasvatuksen opettajina.
Viranomaiset korostavat, että veteraanit siirtävät kokemustaan nuorille ja vahvistavat patrioottista kasvatusta, mutta käytännössä heidän integroimisensa yhteiskunnan huipulle on jäänyt lähinnä julkisuustempuksi, joka ei lupaa hyvää Putinille ja Kremlille.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan tuoreen raportin mukaan venäläinen yhteiskunta ei todennäköisesti tule suhtautumaan veteraaneihin myönteisesti. Taustalla painavat sotilaille maksetut suuret palkkiot ja muut erityisoikeudet.
Veteraaneille ja heidän perheilleen on korvamerkitty kiintiöitä yliopistojen maksuttomista opiskelupaikoista, mikä herättää suuttumusta tavallisen kansan keskuudessa.
Lassilan mukaan Putinin järjestelmä ei yksinkertaisesti kestäisi todellista vallan uusjakoa. Veteraanit voivat olla hyödyllisiä propagandassa ja kaduilla, mutta eivät kabineteissa.
Noin 137 000 sotilasta oli palannut rintamalta kesään 2025 mennessä. Putin itse on kehunut, että Venäjällä on tällä hetkellä yli 700 000 sotilasta rintamalla.
Heidän paluunsa yhteiskuntaan tietää väistämättä ongelmia, joista osa on jo näkyvissä.
Väkivaltaisten järjestyshäiriöiden ja aseellisten välikohtausten määrä on nimittäin kasvanut jyrkästi sen jälkeen, kun Ukrainan sodan veteraanit ovat alkaneet palata rintamalta.
Kremlistä riippumaton venäläissivusto Možem objasnit selvitti, että rikoslain huliganismipykälän perusteella tuomittujen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodessa. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla tuomioistuimet käsittelivät 767 tapausta, kun vuotta aiemmin niitä oli 425.
Monet rikoksista liittyvät humalassa tehtyihin väkivallantekoihin ja aseiden käyttöön.
Tilannetta ei ainakaan helpota se, että Kreml on haalinut ainakin 180 000 vankia sotimaan Ukrainaan. Heistä tuhannet ovat jo palanneet siviiliin.
Avoimista lähteistä saatavien tietojen mukaan rintamalta palanneet sotilaat olivat tappaneet vähintään 378 siviiliä kolmen ensimmäisen sotavuoden aikana.
Iltalehti on aiemmin raportoinut venäläisten kasvavasta pelosta sodasta palaavia “sankareita” kohtaan.
Tutkija Jussi Lassilan mukaan siviiliin palaavat veteraanit eivät muodosta uhkaa niinkään nykyhallinnolle, mutta voivat olla sitä Putinin jälkeiselle Venäjälle.
Myös toisenlaisia arvioita esiintyy. Jamestown Foundationin mukaan veteraanien kokonaismäärä on niin suuri, että Kremlin on yksinkertaisesti pakko löytää heille asema yhteiskunnassa.
Mikäli Putin ei lunasta lupauksiaan ja sodan traumatisoimat sadat tuhannet miehet jäävät toimettomiksi siviiliin palattuaan, heistä voi muodostua poliittinen uhka järjestelmälle, aivan kuten sodista kotiutuneet tekivät 1800- ja 1900-lukujen Venäjällä.