Marraskuun alun aamu- ja iltapimeyteen on luvassa mielenkiintoista ajankulua etsittäessä taivaalta Lemmon-komeettaa.
Kyseisen pyrstötähden löysivät 3.1.2025 yhdysvaltalaisen Mount Lemmonin observatorion tähtitieteilijät. Komeetan odotetaan kirkastuvan marraskuun alkupäivinä. Runsas pilvisyys haitannee tarkkailua.
Veikko Mäkelä Tähtitieteellinen yhdistys Ursasta kertoi, että Lemmon oli jo kuudes tänä vuonna löydetty komeetta. Mäkelän mukaan komeetan pitäisi kirkastua marraskuun alussa liki kolmeen magnitudiin, mikä tarkoittaa sitä, että se erottuu pohjoiselta tähtitaivaalta paljain silmin. Tarkemmin määritetty paikka sijoittuu aamulla koilliselle taivaalle ja illalla länsiluoteen suunnalle.
– Kirkkauden kehitystä on vaikea ennustaa, koska komeetassa voi tapahtua äkillinen kirkastuminen, tai se voi hajota kappaleiksi, mikä saa kirkkauden romahtamaan, Mäkelä huomauttaa.
Pyrstötähti Lemmon tulee kaukaa Neptunuksen takaa. Se on käynyt lähellä Aurinkoa viimeksi 1350 vuotta sitten. Matka Aurinkokuntaan –teoksen mukaan Neptunus on Aurinkokunnan kylmin ja kaukaisin planeetta.
Neptunuksen lämpötila voi olla pilviverhon huipulla jopa -210 astetta, ja tuulen nopeus saattaa olla hirmuinen: yli 2 000 kilometriä tunnissa. Planeetta koostuu vedestä, metaanista ja ammoniakista. Ydin on kiveä.
Muistan vielä hyvin, kun kavereiden kanssa töllistelimme Kivaloiden Keskipenikalla ilmameressä loistavaa pyrstötähteä. Olimme lehdestä lukeneet, että Halleyn komeetta on näkyvissä pohjoisella tähtitaivaalla. Silloin elettiin kevättä 1986. Oli mahtava elämys nähdä suunnattoman kaukana kiitävä komeetta, jota jo Faaraoiden aikana ihmiset katselivat varmaankin aika pelonsekaisin tuntein.
Halley on saanut nimensä 1700-luvulla eläneeltä astronomi-matemaatikko Edmont Halleylta, joka 1700-luvun alussa ennusti komeetan ilmaantuvan uudelleen 1758. En tiedä, ilmaantuiko komeetta ennustuksen mukaisena vuonna, mutta ainakin vuonna 1986 Halley riemastutti katsojiaan pohjoisella taivaallamme.
Sen jälkeen tätä suurimpiin ja lyhytkiertoisinpiin pyrstötähtiin kuuluvaa komeettaa ei ole nähty. Halley on jaksollinen komeetta, joka palaa Auringon lähelle noin 75-76 vuoden välein. Tuon määrittelyn mukaan sen pitäisi seuraavan kerran näkyä vuonna 2061.
Viime vuosikymmenten suosikkikomeetta taitaa olla Hale–Bopp. Se näkyi pohjoisen pallonpuoliskomme yötaivaalla. Hale-Bopp tuli kauempaa Auringosta, kuin yksikään aiemmista komeetoista ja näkyikin pisimpään kuin aiemmat. Se herätti huomiota jo siitä syystä, että se näkyi ilman optiikoita, siis paljain silmin. Hale-Boppin löysivät vuonna 1995 tähtitieteilijät Alan Hale ja Thomas Bopp.
Kun Hale-Bopp Keminmaan yötaivaalla keväällä 1997 teki taivaltaan 11 kilometrin sekuntinopeudella, sen liikettä en nähnyt, koska avaruuden mittasuhteissa noinkin suuri nopeus ei tietenkään näy. Viikkojen ajan komeetta näytti liikkuneen vain vähän, vaikka oli tehnyt taivalta Kemijoen ääreltä katsoen miljoonia kilometrejä.
Matka Aurinkokuntaan –teoksen mukaan vain häviävän pieni osa Aurinkokunnan komeetoista tulee niin lähelle Aurinkoa, että näkyy maahan asti. Suurin osa kiertää Aurinkoa jäisinä, pöly- ja kaasukimpaleina Oortin pilvessä yli 7000 miljardin kilometrin päässä Maasta.
Kun komeetta lähestyy Aurinkokunnan sisäosia, sen ympärille muodostuu laaja kaasukehä eli Koma, joka koostuu komeetan lämmetessä haihtuvasta aineesta. Auringon lähellä aurinkotuuli tarttuu Komaan ja venyttää sitä pitkäksi pyrstöksi, joka osoittaa Auringosta poispäin.
Viime vuosina on käyty vilkasta keskustelua ja haettu tieteellistä selitystä Betlehemin tähdelle. Asia on kiehtonut myös astronomeja. Toimittaja Anniina Wallius kokosi keskustelujen kiteytyksiä Ylen radio-ohjelmaan viitisen vuotta sitten. Walliuksen avainkysymys oli: ”Onko Betlehemin tähti vertauskuva suuresta ja kirkkaasta tähdestä, vai oliko taivaalla pari vuosituhatta sitten jokin astronominen ilmiö?”. Useat tutkijat ovat vuosien varrella esittäneet, että Betlehemin tähti oli komeetta. Teorioita hankaloittaa se, ettei pyrstötähteen liity tuolta ajalta mistään lähteestä saatuja mainintoja.
Walliuksen mukaan suosituin selitys Betlehemin tähdelle on planeettojen konjunktio, mikä tarkoittaa sitä, että vähintään kaksi planeettaa on Maasta katsottuna samalla janalla. Vuosiin 1-8 eaa mahtui useita kahden planeetan konjunktioita ja yksi kolmenkin. Wallius muistuttaa, että aiheesta on tehty satoja tutkimuksia, mutta vastauksia on vaikea löytää, koska pitäisi ainakin suurin piirtein tietää, mistä etsiä.
Tähtitiede
Pieni sanasto
Magnitudi Tähtitieteessä taivaankappaleiden absoluuttista tai näennäistä kirkkautta.
Oortin pilvi Aurinkokunnan ulko-osissa sijaitseva komeettapilvi, joka on nimetty alankomaalaisen tähtitieteilijä Jan Oortin mukaan.
eaa Ennen ajanlaskun alkua
Koma Komeetan ympärille muodostuva kaasukehä, joka koostuu haihtuvasta aineesta.