Venäjän presidentin Vladimir Putinin innostus ”ihmeaseisiin” viittaa tiettyyn mahtipontiseen turhamaisuuteen, kirjoittaa Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti The Spectator -lehdessä. Joillakin aseilla on todellista sotilaallista käyttöarvoa, mutta toiset vaikuttavat olevan hyödyllisempiä ennemmin psykologisessa kuin varsinaisessa sodankäynnissä.
Viime viikolla Venäjä ilmoitti testanneensa onnistuneesti ydinkäyttöistä Burevestnik-risteilyohjusta. Sen reaktori mahdollistaa pidemmän kantaman kuin tavallisilla risteilyohjuksilla ja sen lentokorkeus voi olla niinkin alhainen kuin 50 metriä.
– Tämä tarkoittaisi, ettei sitä voi torjua ohjuspuolustusjärjestelmillä, kuten presidentti Donald Trumpin ylistetyllä “Kultakupolilla” [Golden dome] (joka sekin on ehkä esimerkki liiallisesta turhamaisuudesta), sillä ne on suunniteltu torjumaan korkealta tulevia ohjuksia. Toisaalta Burevestnik on melko hidas ja siten altis tavallisille ilmatorjuntaohjuksille ja jopa hävittäjille. Vaikka ei ole selvää, tuottaako se radioaktiivisen pakokaasupilven, kuten jotkut ovat arvelleet, sen seuraaminen ei vaikuta mahdottomalta. Mikä sen tarkoitus siis on? kysyy Galeotti.
Saman kysymyksen voisi Galeottin mukaan esittää Poseidon-torpedosta, jota Putin ilmoitti myös testatun onnistuneesti. Poseidon on valtava, ydinkäyttöinen vedenalainen drooni, joka voidaan laukaista sukellusveneestä torpedon tavoin ja joka etsiytyy kohteeseensa salakavalasti. Se voidaan varustaa ydinkärjellä, joka voisi räjäyttää kokonaisen lentotukialusryhmän tai aiheuttaa tuhoa rannikkokaupungille.
– Molemmat ovat todennäköisesti niin sanottuja toisen iskun aseita, joiden tarkoitus on kostaa ydinisku Venäjää vastaan tai mieluummin ehkäistä sellainen. Mutta tekevätkö ne työnsä paremmin kuin muut järjestelmät? Venäjällä on jo nyt maailman suurin ydinasearsenaali. Bulletin of the Atomic Scientists -lehden uusimman arvion mukaan sillä on 1718 strategista ydinkärkeä: noin 870 maasta laukaistavissa ballistisissa ohjuksissa, 640 sukellusveneistä laukaistavissa ohjuksissa ja vähintään 200 pommikoneiden tukikohdissa. Ajatus siitä, että mikään ensi-isku voisi tuhota suurimman osan näistä, on kaukaa haettu, Galeotti sanoo.
Miksi Moskova käyttää resursseja asevalvontasopimuksia rikkoviin eksoottisiin aseisiin, etenkin kun se käy sotaa Ukrainassa ja sen ydinasemodernisaatio on myöhässä?
Yksi vastaus voi Galeottin mukaan olla pelko siitä, että nykyiset aseet vanhentuvat uuden sukupolven ohjuspuolustusjärjestelmien myötä. Toisaalta Moskovassa tuskin kukaan vakavasti uskoo, että Venäjä olisi menettämässä ydinkyvykkyytensä. Miksi siis jatkaa näiden aseiden kehittämistä?
Henkilökeskeisissä autokratioissa ratkaisevia ovat hallitsijan intohimot ja huolenaiheet. Vuonna 2018 Putin esitteli silmin nähden tyytyväisenä kuusi uutta asejärjestelmää vastauksena Yhdysvaltain varustautumiseen. Kahta niistä – Zircon -hypersoonista risteilyohjusta ja Kinzhal -hypersoonista ballistista ohjusta – on käytetty Ukrainassa. Raskas Sarmat-ohjus on edelleen melko haastavassa kehitysvaiheessa. Avangard -hypersooninen liidokki, joka pohjimmiltaan Galeottin mukaan on viime vaiheen taistelukärki, on tiettävästi käytössä. Lisäksi tulevat Burevestnik ja Poseidon.
– Putinin presentaatio sisälsi videon, jossa ydinaseet iskeytyivät epäilyttävästi Floridalta näyttävään ”Trumpin henkiseen kotiin”. Putin ei siis vain esitellyt Venäjän strategista uudelleenvarustautumista, vaan hän myös uhkasi sillä, mitä voi tapahtua, jos länsi jatkaa ”aseistautumista ja Venäjän haastamista”, Galeotti kirjoittaa ja toteaa, että tuosta lähtien sakeimmat venäläispropagandistit ovat myös jauhaneet näistä aseista.
Galeotti jatkaa, että uusimpien kokeiden ajoitus määräytyi todennäköisesti enemmän teknisen edistymisen kuin poliittisen tilanteen perusteella, mutta päätös korostaa näitä “maailmanlopun aseita” heijastaa nykytilannetta.
Trump epäröi yhä Ukrainan tukemista – Venäjä-pakotteita ei ole seurannut apu Ukrainalle – ja Putin käyttää edelleen sekä keppiä että porkkanaa. Hänen erityislähettiläänsä Kirill Dmitriev palasi juuri epäonnistuneelta Yhdysvaltain-vierailulta, jolla piti edistää liikesuhteita.
– Joten nyt sapelinkalistelu ydinaseilla on tarkoitettu muistutukseksi Trumpille siitä, että Moskovalla on enemmän ja arvokkaampia kortteja kuin Kiovalla, Galeotti arvioi.
Poimintoja videosisällöistämme
Hänen mukaansa Kremlin asejärjestelmillä voi lopulta olla vähän todellista arvoa. Ne saattavat olla kalliita ja jopa vaarallisia (vuoden 2019 Burevestnik-testin epäillään tappaneen viisi tutkijaa).
– Mutta ne herättävät huomiota ja niillä otsikoita – kuten tämäkin artikkeli todistaa. Ne ovat ehkä jo saaneet Trumpin provosoitumaan, Galeotti jatkaa viitaten Trumpin ilmoitukseen, että Yhdysvallat tulee aloittamaan uudelleen ydinasekokeet.
-Ja Putin vaikuttaa nauttivan siitä, että saa aina toisinaan leikkiä tohtori Pahaa.