Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys

Categories

  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
Mitä jää jäljelle, kun tekoälykupla puhkeaa?
SSuomi

Marian startup-yhteisö palelee sillan alla

  • 02.11.2025

Kolumni|Kasvuyritykset ja niiden asiakkaat sulkevat silmänsä yhteiskunnassa aiheuttamiltaan sivuvaikutuksilta.

1.11. 2:00

Kirjoittaja on HS:n kehitysjohtaja.

Kun ukrainalainen lennokki­sotilas tuhoaa kauko-ohjatulla droonilla venäläisen tankin, hänen yksikkönsä kerää siitä pisteitä. Näillä pisteillä yksikkö voi ostaa Ukrainan valtion verkko­kaupasta lisää drooneja ja varusteita, joilla saa taas kerättyä lisää pisteitä. Armeijan eri yksiköiden välillä kilpaillaan siitä, kuka on keskinäisessä rankingissa ykkösenä – aivan kuin tietokone­pelissä.

BBC kertoi piste­järjestelmästä kesällä. Peli- ja startup-maailmasta esikuvansa hakevan järjestelmän tarkoitus on kohdistaa armeijan resurssit sinne, missä sillä on eniten vaikutusta. Kenraalit johtavat droonisotaa muuttamalla pisteytystä. Jos venäläisen sotilaan tappamisesta tulee tärkeämpää kuin tankkien tuhoamisesta, sotilaasta saatua pistemäärää kasvatetaan.

Tappamisen muuttaminen pisteiksi ei muuta sitä tosiasiaa, että armeijan kannattaa kohdistaa resurssinsa järkevästi. Siitä huolimatta pelin toimintatapojen yhdistäminen tappamiseen ylittää jonkin näkymättömän inhimillisyyden rajan.

Kaikki sotilaatkaan eivät ole innoissaan. ”Tämä systeemi on vain tulos siitä, että meillä on kiero mentaalinen tapa muuttaa kaikki voiton tavoitteluksi – jopa oma hiton kuolemamme”, sanoi ukrainalaissotilas Dmytro BBC:n haaastattelussa.

Kasvuyritykset ovat usein kovin huonoja tunnustamaan tai korjaamaan yhteiskunnassa aiheuttamiaan sivuvaikutuksia. Tappamisen pisteytys on tästä äärimmäinen esimerkki, mutta muitakin löytyy.

Helsingin keskustaan Marian sairaalan alueelle on kunnostettu toimistoja kasvuyrityksille, tarkoituksena luoda moottoria talouskasvulle. Alueen läpi kulkee vanha rautatiekuilu, jossa on pyöräilijöiden pikareitti Baana. Siellä sillan alla kokoontuu joka päivä toisenlainen Marian startup-yhteisö. Joukko Wolt-kuskeja seisoskelee sillan alla päivästä toiseen, satoi tai paistoi.

Kävin kysymässä. Miksi? Onko kylmä?

Nepalilainen lähetti kertoi, että sillan alta on hyvä mahdollisuus saada toimituskeikka viereisestä Wolt-marketista. Kotimaassaan markkinointipäällikkönä työskennellyt lähetti sanoi, että kylmä ei ole, kun on hyvät vaatteet. Sitä hän valittelee, että ennen keikasta sai 4,5 euroa, mutta Wolt laski minimihinnan juuri 3,5 euroon. Pidätkö odottelusta sillan alla? ”En pidä, mutta ei minulla ole mitään muutakaan työtä.”

Toinen lähetti ei halua puhua toimittajalle, mutta sanoo, että on kylmä. Kolmannen, intialaisen, mukaan muuta työtä ei Suomesta saa ja on kylmä. Pahinta hommassa on se, että välillä tilauksia voi joutua odottamaan tunteja. Hän vuokraa Wolt-tiliä toiselta kuskilta, ja maksaa tälle korvauksena 30 prosenttia tuloistaan.

Suomen lukuisat Wolt-miljonäärit voivat käydä pohtimassa työnsä sivuvaikutuksia Marian sillan alla. Myös Ruoholahden seudulla asuvat näkevät tilaustensa vaikutukset joka päivä. Työtä toki on, mutta onko tämä sellaista elämää, jota toivoisi esimerkiksi omalle lapselle?

Startup-yhteisöstä on yhdeltä osaltaan tullut tehokkuusmoottori, jossa erilaisia toimialoja rikotaan ulkopuolelta ja tuodaan tehokkuutta teknologian siivellä. Kun vastuu sivuvaikutuksista jakautuu riittävän monelle, sitä ei enää ole kenelläkään.

”

Slushissa asioiden rikkomista juhlitaan.

Yle kertoi keväällä, että iso osa tulkkien työstä on siirtynyt sovellukseen, jossa työ tehdään etänä. Palkat ovat huonontuneet ja työstä on tullut silppua, jonka tuloilla pärjääminen on tulkeille entistä vaikeampaa.

Valmiiksi heikossa asemassa olevia on helppo pakottaa huonompiin työehtoihin, kun ei ole neuvotteluvoimaa tai ay-liikettä tukena. Woltin ja tulkkaussovelluksen iso innovaatio ei ole tekniikka vaan työolojen huonontaminen.

Marraskuussa järjestetään taas startup-tapahtuma Slush. Siellä puhutaan paljon yrityskulttuurista, merkityksellisyydestä ja vastuullisuudesta. Disruptiota eli asioiden rikkomista juhlitaan, ei murehdita.

Slush on perinteisesti sulkenut asevalmistajat tapahtuman ulkopuolelle. Olisikin hieman liikaa, että lennokkitehtaat esittelisivät pistesaldojaan isolla lavalla.

Slushin päätöspäivänä järjestetään suuret startup-bileet. Veikkaan että Marian sillanalaista startup-yhteisöä ei paikalla näy.

  • Tags:
  • Breaking news
  • BreakingNews
  • Featured news
  • FeaturedNews
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Headlines
  • Helsingin Sanomat
  • Latest news
  • LatestNews
  • Main news
  • MainNews
  • News
  • Otsikot
  • Pääuutiset
  • Suomi
  • Top stories
  • TopStories
  • Uutiset
Suomi
www.europesays.com