Kun Suomirockin keskeinen yhtye Eppu Normaali soittaa ensi vuonna viisi jäähyväiskonserttiaan, yleisössä saattaa olla yli satatuhatta silmäparia. Esiintymisistä kolme kuullaan Tampereen Ratinan stadionilla, jonka konserttikapasiteetti on noin 30 000 katsojaa. Kaksi muuta jäähyväiskeikkaa bändi soittaa Töölön jalkapallostadionilla Helsingissä. Sen konsertteihin mahtuu 15 000–17 000 ihmistä.
Eppu Normaalin pr-firma ilmoitti loppuviikosta STT:lle, että Ratinan ja Töölön jäähyväiskonserttien yleisömäärää ei kommentoida vielä, koska lipunmyynti on kesken.
Kummankin areenan kaksi konserttia on jo loppuunmyyty. Jollei Eppujen kolmas Ratinan-keikka jää melko tyhjäksi, jäähyväisten yleisömäärä ylittänee sadantuhannen rajan.
Toinen takavuosina suosioon noussut yhtye, Nylon Beat, lyö ensi vuonna ennätyksen Helsingin jäähallin konserteissa. Yhtyeen neljä peräkkäistä esiintymistä jäähallissa keräävät yhteensä noin 30 000 katsojaa, ilmoitti Warner Music Live.
Coldplay loi liki paniikin
Mistä näin suuret yleisömäärät kertovat? Asiaa kommentoi kotimaisen rockbisneksen ehkä arvostetuin vaikuttaja Juhani Merimaa.
– Kaikenlaisessa showbisneksessä on noussut esiin niin kutsuttu Fomo-ilmiö. Lyhenne merkitsee pelkoa siitä, että jää jostakin (tärkeästä) ulkopuolelle, kertoo Merimaa, eläköitynyt Tavastia-klubin pitkäaikainen toimitusjohtaja ja festivaalijärjestäjä.
– Ajatuksena on, että jos en mene tuonne, menetän jotain olennaista. Siitä tulee termi Fomo (Fear of Missing Out).
Coldplay-yhtyeen Suomen-vierailu oli Merimaan mukaan klassinen esimerkki.
– Silloin syntyi liki paniikki. Pääsylippuja innostuivat hankkimaan myös ihmiset, joilla ei välttämättä ollut kovin aktiivista suhdetta bändiin. Saattoi jopa olla, että jotkut heistä eivät olleet kuulleet aiemmin yhtäkään Coldplayn kappaletta.
Merimaa ei toki halua leimata Eppu Normaalin ensi vuoden suurkeikkojen yleisöä mukaan hyppääviksi turisteiksi.
– Eppujen massiivista lipunmyyntiä selittää yhtyeen pitkä ura ja monikerroksinen yleisö. Mutta silti avainsana tässä on jäähyväiset. Ihmiset taitavat ajatella, että ne haluan kokea paikan päällä.
Hyvästelyt omalle nuoruudelle
Nylon Beat lopetti aktiiviuransa vuonna 2003. Yhtye on nähty sen jälkeen harvakseltaan esiintymislavoilla.
”Naikkarien” ensi vuoden konserttiputken suosion takana on Merimaan mielestä comeback, paluu.
– Jos vertaa, niin Ruotsissa oli uransa lopettaneella Kent-yhtyeellä kuusi loppuunmyytyä suurkonserttia viime keväänä. Eivät he tainneet uransa aikana koskaan vetää noin suurta yleisöä.
Onko Eppujen ja Nylon Beatin konserteissa kyse myös sukupolvikokemuksesta? Hyvästelläänkö niiden kautta tavallaan omaa nuoruutta?
– Varmaan tällaista on myös mukana, rokkikonkari myöntää.
Konserttien ja kiertueiden merkitystä musiikintekijöille nostaa se, että nykyisin Spotifyn ja muun suoratoiston aikana levymyynti on huvennut.
Maailmalla suurkonserttien arvoa artisteille kasvattaa myös pääsylippujen dynaaminen hinnoittelu.
– Mitä kovempi ja nopeampi kysyntä lipuista syntyy, sitä kalliimmaksi pääsylippujen hinta nostetaan. Coldplayn Suomen-vierailulla taisi olla viimeksi jo dynaaminen hinnoittelu, lopuksi lipun hinta ilmeisesti nousi yli 200 euroon. Eput eivät ottaneet tällaista hinnoittelua Ratinan-konsertteihin, Merimaa rinnastaa.
Jäähyväisistä comebackiin
Merimaa ei aseta kyseenalaiseksi sitä, että Eppu Normaalin päätös julkisten esiintymisten lopettamisesta pitää. Sen sijaan monen muun kohdalla selkäranka saattaa olla vetelämpi.
– Vanhan sanonnan mukaan hyvät jäähyväiskeikat ovat vain comebackin esimarkkinointia. Esimerkiksi Scorpions-yhtye teki neljä vuotta Farewell-kiertuetta. Sitten jättivät pois Farewell-sanan ja jatkoivat kiertuetta.
Asiantuntija haluaa tuoda vielä esiin erään piirteen pitkään jatkuneessa musiikkiurassa: artisti aletaan helposti mieltää keskitien kulkijaksi.
– Lontoossa käydessä sain huomata, että 60-luvun rajut rockbändit kuten The Who ja Animals olivat levyhyllyssä osastolla Easy Listening. Tarja Turusen joululevy oli sen sijaan Heavy-osastolla, Merimaa myhäilee.