Ruotsilla menee hyvin. Tukholmasta nousee nyt tekoäly-yrityksiä, jotka valloittavat alueita kilpailluilta markkinoilta. On koodaustyökalua kehittävä Lovable, lakitoimistoille tekoälypalveluja tarjoava Legora, terveysalan tekoäly-yritys Tandem Health ja tiedonhallintaan keskittynyt Sana. Kaikki kovassa nousukiidossa.
Suomesta vastaavia maailmanluokan hittejä ei ole vielä noussut. Lupaavin tekoäly-yritys Silo AI myytiin viime vuonna amerikkalaiselle puolijohdejätti AMD:lle vajaalla 614 miljoonalla eurolla.
Ruotsin menestys tarjoaa kuitenkin myös suomalaisille tekoäly-startupeille mahdollisuuden iskeä imuun, sanoo pitkän linjan teknologia-analyytikko Tero Kuittinen.
Yli 20 vuotta Yhdysvalloissa asunut Kuittinen konsultoi, opastaa ja auttaa uusia yrityksiä solmimaan suhteita Atlantin toisella puolella.
Tero Kuittinen, 56
- Syntynyt Kiteellä, varttunut Tikkakoskella.
- Asuu Ridgefieldissä Connecticutin osavaltiossa.
- Koulutukseltaan biokemian maisteri.
- Kolme lasta.
- Työskennellyt analyytikkona finanssiyhtiöissä ja osaketutkimusyrityksissä Yhdysvalloissa.
- Työskentelee tällä hetkellä helsinkiläisessä regulaatioon erikoistuneessa Kohtas -konsulttiyrityksessä.
Hän kertoo, että vielä vuosi sitten Yhdysvalloissa suhtauduttiin ylimielisesti Pohjoismaihin tekoälyn suhteen. Yleinen näkemys oli, että täällä on tiputtu täysin kärryiltä. Nyt ilmapiiri on muuttunut.
– Tavallaan Ruotsi yllätti jenkit, ja nyt he rupesivat ajattelemaan, että hetkinen Pohjoismaistahan tulee tosi mielenkiintoisia tekoälyfirmoja. Eli nyt tässä on se imu olemassa ja suomalaiset hyötyy siitä, että me olemme melkein kuin Ruotsi. Moni amerikkalainen uskoo, että me olemme about the same, Kuittinen sanoo.
Avaa kuvien katselu
”Jenkkien käsitys siitä, mikä on Ruotsi ja mikä on Suomi, on joskus vähän horjuva. Nyt jos käyttää vaan sanaa Nordic, niin pääsee kiinni tähän Lovablen ja Sanan menestykseen”, Kuittinen sanoo. Kuva: Mårten Lampén / Yle”Kaikki raha on Amerikassa”
Jotta ruotsalaisyritysten imuun pääsee, suomalaisten pitää lähteä rohkeasti etsimään asiakkaita Yhdysvalloista, Kuittinen neuvoo.
– Amerikassa pienet ja keskisuuret yritykset ovat nyt todella kiinnostuneita tekemään pilotteja ja kokeilemaan eri tuotteita. Siellä on kuume menossa. Sen maan talous pyörii nyt kokonaan tekoälyn varassa ja ne ovat nyt valmiita tekemään kokeiluja myös eurooppalaisten yritysten kanssa, Kuittinen sanoo.
Tekoälykuume on johtanut siihen, että enää Yhdysvaltoihin pyrkivät startupit eivät tarvitse eurooppalaisia referenssejä tai asiakkaita. Alkuun pääsee ilmankin. Kukaan ei kuitenkaan tule kotoa hakemaan.
Kuittisen mukaan Suomesta löytyy jo uuden sukupolven yrityksiä, jotka ovat omaksuneet tämän ja tekevät nyt ”kommandoiskuja” suoraan Yhdysvaltoihin.
– Ne menevät kymmeneksi päiväksi jenkkeihin aggressiivisesti jahtaamaan asiakkaita ja sitten katsotaan, mitä pilotteja tapahtuu. Ja moni niistä on ruvennut menestymään.
Kuittinen muistuttaa, että ”kaikki raha on Amerikassa”. Tämä tosiasia ei ole muuttunut, vaikka maa on kehittynyt poliittisesti pelottavaksi ja oudoksi.
– Ei ole muuta vaihtoehtoa. Jos pelottaa, niin jääkää sitten kotiin, Kuittinen toteaa.
Nokian ja mobiilipelien jälkeen on ollut hiljaista
Kuittinen on nähnyt uransa aikana useita nousuja ja laskuja. Hän muutti New Yorkiin vuonna 2003, kun Nokia oli maailman suurin matkapuhelinvalmistaja. Kuittinen seurasi suomalaisyhtiön kehitystä ja kirjoitti siitä analyysejä amerikkalaisille.
– Suomi oli kännykkämaailman keskus ja uskottiin, että suomalaiset osaavat tehdä kännykkäsoftaa paremmin kuin muut, Kuittinen muistelee.
Kiinnostus Nokiasta alkoi kuihtua, kun Apple julkaisi iphonen ja syrjäytti suomalaisyhtiön matkapuhelinmarkkinoiden huipulta. Nokian romahdukseen päättyi myös Kuittisen Wall Street -ura.
Kuittinen muistuttaa, että menestyminen startup-kentällä vaatii sinnikkyyttä. Kielteisiä vastauksia tulee aina enemmän kuin myönteisiä.
– Mun ydinalue oli Nokia, Ericsson, Motorola, Research in motion (Blackberry-puhelimen valmistaja, toim. huom.) ja Palm, jotka kaikki romahtivat. Apple tuhosi ne täysin, hän sanoo.
Kuittinen ymmärsi, että suomalaisen on mahdotonta pärjätä Apple-analyytikkona. Apple kuitenkin synnytti markkinat, joiden analysoimisessa suomalaisuudesta oli hyötyä.
– Sitten tuli toinen aalto, kun Supercell ja Rovio nousivat maailman menestyneimmiksi matkapuhelinpelibrändeiksi. Silloin oli muutama vuosi, kun kaikki uskoivat, että suomalaiset osaavat tehdä matkapuhelinpelejä paremmin kuin kukaan muu maailmassa. Ja se oli aivan mahtavaa, Kuittinen nauraa.
Mobiilipelibuumin jälkeen on ollut hiljaista. Viimeiset viisi vuotta Suomi on ollut varjossa.
– Kukaan ei välitä enää Suomesta. Mutta nyt kun Ruotsi on alkanut menestymään tekoälyssä aika huimalla tavalla, niin ehkä tässä nyt on joku nousun paikka taas, Kuittinen pohtii.
Etene nopeasti ja myy aggressiivisesti
Kuittinen ei usko, että uusi nousu vaatisi ”Nobel-tason näkemystä” teknologiaan. Pitkälle pääsee sillä, että etenee nopeasti ja myy aggressiivisesti.
Hän arvelee, että tämä on todennäköisesti myös monen ruotsalaisyrityksen menestyksen salaisuus.
– Aina ei tarvitse olla sellainen valtava läpimurto jossain teknologiassa, vaan se riittää, että se tuote toimii.
Ruotsalaisia startup-yrityksiä auttavat myös pidemmälle kehittyneet rahoituskuviot. Nopeasti kerätty rahoitus on Kuittisen mukaan valtava kilpailuetu. Sen avulla voidaan palkata parhaat ammattilaiset, hankkia isoja asiakkaita ja kehittää tuotetta.
Lopulta kaikki on numeropeliä.
– Siellä on yritysten rahoitus just sen verran vahvemmalla pohjalla, että nämä kasvuyritykset saavat aika nopeasti 20–40 miljoonan kierroksen. Sitten ne avaavat toimistot Kaliforniaan ja New Yorkiin. Sinne menee myyntimiehet, sinne menee johto ja sitten ne pääsevät tapaamaan sijoittajia.
Suomessa kymmenien miljoonien eurojen rahoituskierrokset ovat harvinaisempia. Tämä tarkoittaa vähemmän Kaliforniaan ja New Yorkiin perustettuja toimistoja. Ja se puolestaan tarkoittaa vähemmän amerikkalaisia asiakkaista ja amerikkalaista rahoitusta.
Tero Kuittinen uskoo, että ruotsalaisten yritysten menestys voi auttaa myös suomalaisia startuppeja menestymään.Kaikki rahoitus kannattaa ottaa nyt
Tekoälyn ympärillä kuplii nyt voimakkaasti ja tämä kannattaa Kuittisen mukaan käyttää startupeissa hyväksi. Tilanne voi nimittäin muuttua nopeasti, jos usko tekoälyn lupauksiin alkaa horjua markkinoilla.
Puheet kuplasta ovat jo voimistuneet syksyn aikana.
– Kerätään nyt se raha sisään ja hankitaan asiakkaita, niin että sitten voidaan elää sen kuplan yli, Kuittinen sanoo.
Kuplan ajoittaminen on mahdotonta. Kuittinen muistelee, kuinka kesällä 1999 kaikki luulivat IT-kuplan puhjenneen. Markkinat kääntyivät kuitenkin vieläkin hurjempaan nousuun ja romahtivat vasta keväällä 2000.
– Me emme tiedä, olemmeko nyt sen kuplan huipulla, vai tuleeko tässä se viimeinen nykäisy, Kuittinen sanoo.
– Jos tulee, niin kasvuyritysten olisi parasta käyttää se ilmapiiri hyväkseen ja ottaa se rahoitus, tarvitseva ne sitä tai eivät. Koska sitten kahden vuoden kuluttua voi olla, että sitä rahaa ei saa mistään.