Hiljattain Valmet Automotivesta ja kiinalaisista siteistään irtaantunut salolainen akkuvalmistaja Ioncor on lanseerannut uuden akkujärjestelmän, johon yhtiö lataa suuret odotukset.
Energy Pack Long (EPL) on kehitetty erityisesti raskaan liikenteen ja työkoneiden tarpeisiin, joihin yhtiö haluaa keskittyä entistä enemmän.
– Henkilöautot ovat edelleen akkumarkkinoiden suurin segmentti, mutta heti perässä tulevat linja-autot. Niissä meidän tarjoamamme standardiakkuratkaisut ovat hyvin kilpailukykyisiä, kertoo Ioncorin viestintäpäällikkö Mikael Mäki.
Yhden Energy Pack Longin kapasiteetti on 79 kilowattituntia ja 666 volttia, mutta akkupaketteja voidaan asentaa useampia työvälineen tarpeen mukaan. Kuva:SSS/Marko Mattila
Vielä konseptivaiheessa oleva akkujärjestelmä EPL näki päivävalon lokakuussa Brysselissä järjestetyillä Busworld Europe -messuilla, jossa teemana oli linja-autojen sähköistyminen.
– Meillä on odotukset erittäin korkealla tästä. Autopuolelta meillä on vahva kokemus eri automerkkien akkujen valmistuksesta, mutta nyt pääsemme markkinoille omilla tuotteillamme, hekumoi Ioncorin myyntipäällikkö Sami Nikkinen.
Akkujärjestelmä perustuu LFP-tyyppiseen litiumionitekniikkaan, sen etuna on energiatiheys, elinkaari ja hinta.
– Energiateho on kokoonsa nähden huippuluokkaa kilpailijoihin verrattuna. Pakettiin mahtuu 290 wattituntia litraa ja 160 wattituntia kiloa kohden, Nikkinen kertoo.
EPL:ssä yksittäiset kennot on integroitu suoraan akkupakettiin ilman moduuleja. Tämä vähentää turhia rakenteita ja näin ollen säästää tilaa ja painoa.
Akkujärjestelmä on suunniteltu mahtumaan bussin rungon väliin ja sen elinkaareksi on arvioitu yli 7000 lataussykliä. Käytännössä se tarkoittaa, että jos akku ladattaisiin päivittäin, sen käyttöikä olisi lähes 20 vuotta.
Ioncorin myyntipäällikkö Sami Nikkisen mukaan, vaikka Kiina hallitsee akkumarkkinoita, monet toimijat suosivat eurooppalaisia ratkaisuja ja suomalaisuus on valttia. Kuva:SSS/Marko Mattila
Mäen mukaan uusi akkujärjestelmä on herättänyt runsaasti kiinnostusta.
– Brysselissä saatiin keskustelunavauksia useiden bussivalmistajien ja operaattoreiden kanssa, ja neuvottelut jatkuvat nyt eteenpäin.
Ioncor aloittaa ensi vuonna EPL:n edeltäjän Energy Pack -akkujärjestelmän sarjatuotannon. Se perustuu NMC-tekniikkaan, jonka raaka-aineet – kuten nikkeli ja koboltti – ovat harvinaisempia ja siten kalliimpia kuin litiumia, rautaa ja fosfaattia käyttävässä LFP-pohjaisessa EPL:ssä.
ELP on vielä kehitys- ja testausvaiheessa, ja lopullinen tuote valmistuu myöhemmin laajentaen yhtiön tuoteperhettä.
Salon akkutehtaalla työkoneet ovat pitkälle automatisoituja, mutta käsityön osuus säilyy tärkeänä. Nikkisen mukaan kaiken voi periaatteessa automatisoida, mutta kaikkea ei ole järkevää tehdä niin. Kuva:SSS/Marko Mattila
Linja-autojen sähköistymisen ennakoidaan kiihtyvän lähivuosina.
Useat valtiot ja kaupungit ovat asettaneet tavoitteekseen korvata polttomoottoribussit päästöttömillä ajoneuvoilla 2030–2035 mennessä.
– Citybussit on helppo sähköistää. Ne seisovat yön varikolla, ja tarvittaessa niitä voi pikaladata reittien välissäkin, selventää Ioncorin myyntipäällikkö Sami Nikkinen.
EPL on suunniteltu latautumaan 10–80 prosenttiin noin 25 minuutissa.
Nikkisen mukaan latausinfrastruktuuri ei enää ole sähköajoneuvojen akilleen kantapää, ja akkuteknologian kehitys tekee järjestelmistä entistä huoltovarmempia ja käytännöllisempiä.
– Akkujärjestelmissä on niin paljon etuja dieseliin verrattuna. Niin kyse ei ole siitä, tuleeko joukkoliikenne sähköistymään, vaan kyse on siitä milloin se tapahtuu, Nikkinen tiivistää.
Hän jatkaa, että polttomoottoriset työvälineet joutuvat usein seisomaan huolloissa useita päiviä vuodessa, mikä vähentää käyttöaikaa ja tuottavuutta. Akkukäyttöisissä ratkaisuissa huollot ovat puolestaan nopeampia ja edullisempia, mikä tekee niistä taloudellisesti kannattavamman vaihtoehdon.
Ioncorilla on tällä hetkellä omien tuotteidensa tuotantolinjasto Uudessakaupungissa, kun taas Salossa valmistetaan edelleen akkuja eri autovalmistajille.
Yhtiö kuitenkin suunnittelee oman tuotannon laajentamista myös Saloon.
– Pienillä volyymeillä lähdetään liikkeelle, mutta jos ja kun tuotantomäärät kasvavat, tarvitaan myös lisää henkilöstöä, kertoo viestintäpäällikkö Mikael Mäki.
Omien tuotteiden valmistuslinjat eivät ole yhtä pitkälle automatisoituja kuin henkilöautojen akkulinjastot.
– Näiden akkujen valmistuksessa käsityön osuus on selvästi suurempi kuin 48 voltin akuissa. On selvää, että uudet innovaatiot vahvistavat meidän asemaamme työllistäjänä Salossa, Mäki sanoo.