Juttu tiivistettynä
- Ylen haastattelemat oikeusoppineet ovat eri linjoilla siitä, voiko peitepoliisi todistaa oikeudessa.
- Peitepoliisi ”Seppo” soluttautui Anneli Auerin elämään vuonna 2009, ja nyt Auer haluaa hänet todistajaksi seksuaalirikosoikeudenkäyntiin.
- Korkein oikeus on aiemmin päättänyt, ettei ”Sepon” oikeaa henkilöllisyyttä saa paljastaa.
- Asiantuntijan mukaan tuomioistuin voi kuitenkin velvoittaa peitepoliisin todistamaan, jos esimerkiksi mahdollisuus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin vaarantuu.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Anneli Auerin elämään aikoinaan soluttautunut peitepoliisi ”Seppo” saattaa joutua todistamaan meneillään olevassa seksuaalirikosoikeudenkäynnissä.
Näin arvioi toinen rikosoikeuden asiantuntijoista, joilta Yle kysyi, onko peitepoliisin saaminen oikeussaliin edes mahdollista.
Kysymys on kuitenkin kaikkea muuta kuin helppo.
Ylen haastattelemat oikeusoppineet päätyivät asiassa keskenään erilaisiin näkemyksiin.
– Suoraan sanottuna en pidä sitä realistisena, arvioi Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen.
– Tulkintani on, että myös peitetehtävässä toiminutta poliisia voidaan kuulla Suomessa todistajana, toteaa rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta.
Yle kertoi seksuaalirikosoikeudenkäynnin pääkäsittelyn alussa, että Auerin puolustus on kutsunut ”Sepon” todistamaan niistä havainnoista, joita tämä teki vuonna 2009 Auerin perheessä.
Anneli Auer saapui oikeuden eteen 21. lokakuuta 2025. Hän vastaa syytteisiin rikoksista, joista hänet jo vuosia sitten tuomittiin, mutta joiden tuomiot korkein oikeus myöhemmin purki.Kuka on ”Seppo”?
Peitenimeä ”Seppo” käyttäneen poliisimiehen henkilöllisyys on pysynyt salassa yli 16 vuotta.
”Seppo” soluttautui osaksi Anneli Auerin elämää helmikuussa 2009, kun poliisi alkoi epäillä Aueria miehensä Jukka S. Lahden murhasta.
Auerin ja ”Sepon” yhdessäolo kesti 7-8 kuukautta.
Avaa kuvien katselu
Anneli Auer ja ”Seppo” tutustuivat helmikuussa 2009. Myöhemmin kävi ilmi, että ”Seppo” olikin peitepoliisi, joka hankki tietoja Auerin mahdollisesta osuudesta Ulvilan murhaan. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle
Auer kertoi myöhemmin, että hän koki suhteensa ”Seppoon” olleen seurustelusuhde ja että myös hänen lapsensa ehtivät kiintyä tähän.
”Seppo” katosi Anneli Auerin elämästä samoihin aikoihin, kun poliisi otti Auerin kiinni murhasta epäiltynä.
Näkikö ”Seppo” lapsissa vammoja?
Merkittävää on, että osa parhaillaan käräjäoikeudessa käsiteltävistä teoista on syytteen mukaan tapahtunut sinä aikana, kun ”Seppo” oli vielä mukana Auerin elämässä.
Syyttäjän haastehakemuksen mukaan Auerin kolmeen nuorimpaan lapseensa väitetysti kohdistamien törkeiden pahoinpitelyiden tekoaika ulottuu 18. syyskuuta 2009 saakka.
Auer ja ”Seppo” olivat helmikuusta 2009 lähtien tekemisissä niihin aikoihin asti, kun Auer otettiin kiinni miehensä murhasta epäiltynä syyskuussa 2009.
Myöhemmin Auer ja hänen entinen miesystävänsä Jens Kukka tuomittiin Auerin lapsiin muun muassa vuosina 2007–2008 kohdistetuista seksuaalirikoksista, mutta korkein oikeus purki tuomion, kun lapset aikuistuttuaan peruivat kertomuksensa väitetyistä teoista.
Avaa kuvien katselu
Asianajaja Markku Fredman pitää ”Seppoa” puolustukselle tärkeänä todistajana. Kuva: Vesa-Matti Ruuska / Yle
Nyt asiaa puidaan siis uudelleen Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Auerin puolustus lähtee siitä, että Auerin lapset olivat sepittäneet alkuperäiset kertomukset näihin kohdistuneista seksuaalirikoksista ja pahoinpitelyistä.
Syyttäjän mukaan lasten alkuperäiset kertomukset perustuvat todellisiin tapahtumiin, ja syyttäjä katsoo lääkärinlausuntojen tukevan sitä, että lapsilla oli teoista aiheutuneita vammoja.
Pääkäsittelyn alussa Auerin asianajaja Markku Fredman perusteli Ylelle, että ”Seppo” oli kuukausien ajan tiiviisti Auerin perheen elämässä ja oli tämän lasten kanssa muun muassa uimarannalla.
Fredmanin mukaan ”Sepon” on tämän vuoksi täytynyt tehdä havaintoja siitä, onko lapsissa ollut jälkiä väitetyistä teoista.
– Olisi äärimmäisen tärkeää saada hänet todistamaan, Fredman lausui.
Velvollisuus kieltäytyä
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen korostaa kommentoivansa asiaa vain yleisellä tasolla. Hän ei ota kantaa siihen, kuinka Auer-tapauksessa tulisi menetellä.
Aluksi Hyttinen huomauttaa, ettei poliisi saa lain mukaan ilmaista peitepoliisin henkilöllisyyttä koskevaa tietoa, jos siitä aiheutuu vaaraa peitepoliisin tai tämän läheisten turvallisuudelle tai poliisin tiedonhankinnalle.
Hyttinen lisää, että poliisilla on lähtökohtaisesti velvollisuus kieltäytyä todistamasta peitetoiminnasta.
– Siis nimenomaan velvollisuus.
Mutta.
Hyttisen mukaan on olemassa tilanteita, joissa tuomioistuin voi velvoittaa todistamaan myös peitetoiminnasta.
”Se olisi mahdollista”
Ensinnäkin tuomioistuin voi velvoittaa peitepoliisin todistamaan, mikäli käsiteltävästä rikoksesta säädettävä ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta.
Tämä täyttyy Anneli Auerin tapauksessa, sillä esimerkiksi törkeästä raiskauksesta tai törkeästä pahoinpitelystä voidaan tuomita enintään kymmenen vuoden vankeusrangaistus.
Lisäksi peitepoliisi voidaan velvoittaa todistamaan myös silloin, jos tiedon ilmoittamatta jättäminen voisi loukata asianosaisen oikeutta puolustautua – eli estää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen.
Avaa kuvien katselu
Tatu Hyttinen toimii rikosoikeuden apulaisprofessorina Turun yliopistossa. Kuva: Mimmi Nietula / Yle
Kolmas seikka on, että henkilöllisyyden paljastuminen ei saa aiheuttaa ilmeistä vakavaa vaaraa peitepoliisin tai hänen läheistensä turvallisuudelle.
Hyttisen mukaan tällainen tilanne koskee ensisijaisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä asioita.
Näin ollen Tatu Hyttinen tulkitsee, että myös peitetehtävässä toiminutta poliisia voidaan kuulla Suomessa todistajana.
– Näiden kriteerien nojalla se olisi mahdollista myös Auerin oikeudenkäynnissä.
– Jos vaikuttaa siltä, että peitetoiminnan piilossa pito vaarantaa Auerin mahdollisuuden saada oikeudenmukainen oikeudenkäynti, sitten tuomioistuimen olisi lähtökohtaisesti velvoitettava poliisi kertomaan peitetoiminnasta.
”Vaarallista”
Sen sijaan emeritusprofessori Matti Tolvanen tulkitsee, että peitepoliisin käyttäminen todistajana oikeudessa ei ole lähtökohtaisesti mahdollista Suomessa.
Tämä johtuu Tolvasen mukaan siitä, että peitepoliisin henkilöllisyys on salassa pidettävä seikka.
”Seppoa” ei siis voi haastaa oikeuteen todistamaan, koska hänen henkilöllisyytensä ei ole tiedossa.
– Poliisi ei paljasta peitehenkilön henkilöllisyyttä.
Avaa kuvien katselu
Rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen näkee pulmia peitepoliisin haastamisessa todistajaksi. Kuva: Berislav Jurišić / Yle
Korkein oikeus (KKO) päätti Ulvilan murhaoikeudenkäynnin aikaan vuonna 2011, että ”Sepon” henkilöllisyys on pidettävä salassa.
Koska henkilöllisyyden salaaminen on aikoinaan KKO:n päätöksellä ratkaistu, henkilöllisyyttä ei Tolvasen mukaan saa kukaan muukaan paljastaa.
– On ylipäätään vaarallista, jos paljastetaan se, kuka on peitetehtävissä toiminut. Peitehenkilöhän voi liittyä moneen muuhun juttuun.
Tolvanen: Miten selvitetään, kuka ”Seppo” on?
Matti Tolvasen käsityksen mukaan ainoa vaihtoehto voisi olla anonyymi todistelu, jossa henkilöä voidaan kuulla siten, ettei hänen henkilöllisyytensä paljastu oikeudenkäynnin osapuolille.
Siinäkin tapauksessa henkilöllisyyden olisi kuitenkin oltava tuomioistuimen tiedossa.
Tolvanen toteaa, että silloin törmätään jälleen esteeseen.
– Ongelmana on se, miten saadaan selvitettyä, kuka ”Seppo” on.
Matti Tolvanen sanoo tietävänsä tapauksia, joissa peitehenkilöä ei ole voinut käyttää todistajana juuri siksi, ettei hänen henkilöllisyyttään ole paljastettu.
– Minun tiedossani ei ole tapauksia, joissa peitehenkilö olisi ollut todistajana.
Näkisikö yleisö ”Sepon”?
Mitä sitten tapahtuisi, jos ”Seppo” marssisi Varsinais-Suomen käräjäoikeuden saliin Turussa?
Tästäkin oikeusoppineilla on eriäviä käsityksiä.
Matti Tolvasen mielestä peitehenkilöä kuultaisiin oletettavasti niin, ettei yleisö olisi paikalla eivätkä oikeussalissa olevat näkisi todistajaa.
– Peitehenkilön kasvoja ei siis paljastettaisi.
Tatu Hyttinen puolestaan näkee, että peitepoliisia kuultaisiin kuten muitakin todistajia.
Hänen mukaansa esimerkiksi anonyymiin todisteluun suhtaudutaan lähtökohtaisesti viimekätisenä todistajansuojelukeinona.
– Erityisen ongelmallista se on nimenomaan poliisitodistajien kohdalla, koska heidät voidaan mieltää syytetyn vastapuoleksi – ja heillä on käytännössä virkatehtäviin liittyvä linkki rikoksen selvittämiseen toisin kuin tavallisilla todistajilla.
Avaa kuvien katselu
Käynnissä oleva oikeudenkäynti Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on ollut suuren mediahuomion kohteena. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle
Hyttisen käsitys on, ettei anonyymia todistelua voida Suomessa perustella sillä, että peitepoliisin henkilöllisyyden paljastuminen voisi estää häntä toimimassa jatkossa peitetehtävissä.
– Nämä kaikki huomiot puoltavat sitä, että jos tuomioistuin velvoittaa peitepoliisin todistamaan, häntä pitäisi kuulla kuten muitakin todistajia, avoimesti.
Poliisi ei kommentoi
Suomessa peitetoimintaa ohjaa Poliisihallitus ja toteuttaa keskusrikospoliisi (KRP).
KRP ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle.
Myös Poliisihallitus kieltäytyi kommentoimasta, koska todistamista koskeva asia ja siihen liittyvä päätös on käräjäoikeudessa keskeneräinen.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, miten Varsinais-Suomen käräjäoikeus aikoo menetellä ”Sepon” todistamisen suhteen.
Anneli Auerin seksuaalirikosoikeudenkäynti jatkuu tiistaina ja keskiviikkona nuorimman lapsen kuulemisella.
Yle oli paikalla Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa 21. lokakuuta 2025 pääkäsittelyn alkaessa:
