Nigeria|Trump uhkaa Nigerian ääri-järjestöjä iskulla, jos hallitus ei saa kuriin kristittyihin kohdistuvia väkivaltaisuuksia.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi lähettää armeijan Nigeriaan, jos kristittyihin kohdistuvat väkivaltaisuudet eivät lopu.
Trump vaati Nigerian hallitusta lopettamaan väkivaltaisuudet ja uhkasi lopettaa avustamisen, jos hallitus epäonnistuu.
Nigerian presidentti Bola Ahmed Tinubu kiisti maassa olevan uskonnollista vainoa ja kutsui Trumpia keskustelemaan tilanteesta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi lauantaina lähettää armeijan Nigeriaan ”aseet paukkuen”, elleivät iskut kristittyjä vastaan lopu.
Trump julkisti uhkauksensa omistamassaan viestipalvelu Truth Socialissa. Viestissä Trump vaati Nigerian hallitusta lopettamaan väkivaltaisuudet ja uhkasi lopettaa Nigerian avustamisen, jos hallitus epäonnistuu.
1. Mitä Trump tarkkaan ottaen uhkasi ja miksi?
Trump kohdisti uhkaviestinsä ensimmäisenä Nigerian hallitukselle. Trump kirjoitti, että jos Nigerian hallitus jatkaa ”kristittyjen tappamisen sallimista”, Yhdysvallat katkaisee kaiken avun ja yhteistyön Nigerian kanssa.
Tämän jälkeen Trump kovensi sanojaan. Hän jatkoi, että Yhdysvallat ”voi aivan hyvin mennä tähän häpeälliseen maahan ’aseet paukkuen’ ja pyyhkiä pois islamilaiset terroristit, jotka tekevät näitä kauheita julmuuksia”.
Trump sanoi määräävänsä ”sotaministeriön” valmistautumaan mahdolliseen iskuun.
”Jos iskemme, se tulee olemaan nopea, ilkeä ja suloinen, aivan kuten terroristijoukkojen iskut rakastamiamme kristittyjä vastaan.”
Trump kehotti vielä Nigerian hallitusta toimimaan nopeasti.
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth vastasi Trumpin viestiin, että ”sotaministeriö on valmiina toimintaan”.
Trump ei ottanut lauantaina Nigeriaa tikunnokkaan ensimmäistä kertaa. Jo perjantaina Trump ilmoitti Truth Socialissa luokittelevansa Nigerian ”erityistä huolta herättäväksi maaksi”, koska ”kristinusko on eksistentiaalisessa vaarassa Nigeriassa”. Samalla hän ilmoitti Yhdysvaltojen olevan valmis puolustamaan ”kristittyjä väestöjä kaikkialla maailmassa”.
2. Miten Nigerian hallitus reagoi?
Nigerian presidentti Bola Ahmed Tinubu kiisti heti alkuun, että Nigeriassa ylipäätään olisi uskonnollista vainoa, joka kohdistuisi erityisesti kristittyihin. Hänen mukaansa Nigerian kutsuminen uskonnollisesti suvaitsemattomaksi maaksi ei vastaa todellisuutta, hän sanoi, ja muistutti Nigerian perustuslain takaavan uskontojen yhdenvertaisuuden.
Nigerian presidentti Bola Ahmed Tinubu. Kuva: Sarah Meyssonnier
”Nigeria vastustaa uskonnollista vainoa eikä kannusta siihen”, Tinubu kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Nigerian ulkoministeriö julkaisi tiedotteen, jossa se vannoi taistelevansa väkivaltaisia ääriliikkeitä vastaan. Ministeriö myös toivoi Yhdysvaltojen pysyvän Nigerian läheisenä liittolaisena.
Myöhemmin presidentin vanhempi neuvonantaja Daniel Bwala sanoi AFP:lle, etteivät he ota Trumpin viestiä ”kirjaimellisesti”.
Presidentti Tinubu ehdotti tapaamista Trumpin kanssa ja keskusteluja Nigerian terroristiliikkeistä.
3. Onko Trump oikeassa kristittyjen tappamisesta Nigeriassa?
Nigeria on lähes 240 miljoonan asukkaan maa, jossa muslimeja on vähän yli puolet väestöstä. Maa jakautuu muslimienemmistöiseen pohjoisosaan ja eteläosaan, jossa enemmistö on kristittyjä.
Varsinkin maan pohjoisosissa toimii väkivaltaisia ääri-islamilaisia järjestöjä. Tunnetuin niistä on Boko Haram, joka on tehnyt iskuja sekä kristittyjä että muslimeja vastaan. Alueella toimii myös jihadistijärjestö Isisin afrikkalainen haara.
Nigerian tiedotusministeri Mohammed Idris torjui Trumpin väitteet kristittyjen vainoamisesta. Hän totesi Financial Timesille, että ääri-islamilaiset järjestöt tappavat Nigeriassa enemmän muslimeja kuin kristittyjä ja muistutti, että pahimmat väkivaltaisuudet tapahtuvat muslimienemmistöisessä pohjoisessa.
Trumpin näkemykset heijastelevat todennäköisesti evankelikaalikristittyjen näkemyksiä. Trump vaikutti väittävän viestissä, että Nigeriassa on ”teurastettu” 3 100 kristittyä, kun maailmanlaajuisesti luku on 4 476. Hän ei kertonut lähdettä, mistä luvut tulevat.
Varmuudella ainakin Ukrainassa kuolee vuosittain enemmän kristittyjä sodassa kuin 4 476.
Kristitty avustusjärjestö Open Doors väitti vuonna 2023, että kaikista maailman ”marttyyreiksi joutuneista kristityistä” 89 % tapettiin Nigeriassa, uutistoimisto AFP kertoo. Yhdysvaltain oikeistokristittyjen parissa on uutistoimistojen mukaan levinnyt väitteitä, että jopa satatuhatta kristittyä olisi tapettu Nigeriassa vuoden 2009 jälkeen.
Konflikteja seuraavan yhdysvaltalaisen ACLED-tutkimuslaitoksen tietojen mukaan väite on liioiteltu, AFP kertoo. ACLED:n mukaan Nigerian väkivaltaiset äärijärjestöt ovat tappaneet sekä kristittyjä että muslimeja noin 53 000 vuodesta 2009 alkaen.
Vuosina 2020–2025 Nigeriassa tapahtui noin 390 kristittyihin kohdistunutta väkivaltaista iskua. Niissä kuoli kaikkiaan noin 320 ihmistä, tutkimuslaitos kertoo.
Samana ajanjaksona muslimeihin kohdistui vajaat 200 iskua, joissa kuoli noin 420 ihmistä.
Nigeriassa on yksi maailman suurimmista evankelikaalisista kristittyjen yhteisöstä.
Kaakkois-Nigeriassa toimii pääosin kristityllä alueella separatistiliike, joka tavoittelee itsenäistymistä Biafran valtioksi ja käy aseellista taistelua Nigerian turvallisuusjoukkoja vastaan.
Nigerialaisen lehden kannessa uutisoitiin sunnuntaina Trumpin uhkauksesta Nigerialle. Kuva: Sodiq Adelakun / Reuters
4. Mitä Yhdysvaltain sotilaallinen isku Nigeriaan tarkoittaisi?
Toteutuessaan se olisi harvinainen ja määrittelisi Trumpin ulkopolitiikkaa.
Trump on kampanjoinut sillä, että hän haluaa Yhdysvaltain sotajoukot pois maailmalta. Toisen kautensa ensimmäisenä vuonna Trump on kuitenkin nimennyt puolustusministeriön uudelleen sotaministeriöksi ja käynnistänyt ilmaiskuja huumekauppiaiksi väitettyjä aluksia vastaan Karibialla ja Tyynellämerellä.
Yhdysvallat on aiempienkin hallintojen aikaan tehnyt tappavia iskuja terroristijärjestöjä vastaan eri puolilla maailmaa. Nigeriassa Yhdysvallat on kuitenkin tehnyt aiemmin yhteistyötä paikallisen hallituksen kanssa.
Esimerkiksi kun Boko Haram teki vuonna 2014 terrori-iskun kouluun ja sieppasi 276 enimmäkseen kristittyä koulutyttöä Chibokissa, Yhdysvallat tarjosi Nigerian hallitukselle tiedustelu- ja erikoisjoukkojen koulutusapua.
Presidenttinä tuolloin toiminut Barack Obama kuitenkin kieltäytyi antamasta raskasta aseistusta, koska Nigerian hallitus oli syyllistynyt ihmisoikeusloukkauksiin.