Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote sai ensimmäisenä alueena Suomessa lisärahoitusta lakisääteisten peruspalvelujen turvaamiseen. Päätös on merkittävä, vaikka rahamäärä, 2,6 miljoonaa euroa, on lähinnä symbolinen alueelle, jota sote-uudistuksen rahoitusmalli kohtelee hyvin epäoikeudenmukaisesti. Rahoitusmallin siirtymäleikkuri leikkaa tänäkin vuonna yli 60 miljoonaa euroa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle tarveperusteisesti kuuluvasta rahoituksesta.
Siun sote haki lisärahoitusta oikeuskanslerin huhtikuussa antaman päätöksen perusteella. Päätöksen mukaan säästöjä talouden tasapainottamiseksi tulee tehdä ilman että perustuslaissa jokaiselle kansalaiselle turvatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut vaarantuvat lainvastaisella tavalla. Jos rahoitus ei riitä lakisääteisten palvelujen järjestämiseen, ensisijaisena keinona on hakea lisärahoitusta.
Uudistamiselle on annettava aikaa.
Tämä ei kuitenkaan Petteri Orpon (kok.) hallitukselle riittänyt, vaan tarvittiin lisäksi Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös lokakuussa valitukseen, joka koski Etelä-Karjalan hyvinvointialueen alijäämäistä budjettia. Hallinto-oikeus katsoi, että alijäämäinen budjetti on lainvastainen ja sen sijaan alueen olisi pitänyt hakea valtiolta lisärahoitusta. Etelä-Karjala haki tänä vuonna muttei saanut. Alue on joutunut valitsemaan, rikkooko se rahoituslakia vai perustuslakia.
Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen, mutta sen jälkeen hallituspuolueista RKP alkoi vaatia hyvinvointialueet mahdottomiin tilanteisiin ajavan rahoituslain uudistamista. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, ja viimeistään nyt ollaan tilanteessa, jossa rahoituslain noudattaminen on ajamassa monet alueet kaaokseen.
Suurimpana syynä on alijäämien kattamisvelvoite vuoden 2026 loppuun mennessä, tai muuten alue joutuu arviointimenettelyyn. Lisäaikaa voi saada, jos alue kuluvana vuonna pääsee nollatulokseen. Monilta alueilta alijäämien kattaminen aikataulussa edellyttäisi mahdottomia toimia, esimerkiksi tuhansien työntekijöiden irtisanomisia. Se vaarantaisi kansalaisille perustuslaissa turvatut elintärkeät palvelut.
Orpon hallitus on nyt Siun sote -päätöksellään myöntänyt, että alueiden rahoitus ei kaikkialla ole riittävällä tasolla. Sen sijaan että useimmat alueet nyt jättävät lisärahoitusanomuksia, olisi syytä pikaisesti muuttaa rahoituslakia alijäämien kattamisvelvoitteen osalta siten, että alueet saavat siihen muutaman vuoden lisäaikaa. Sote-palveluiden uudistamiselle on annettava riittävästi aikaa.