Omakotitalon kuntotarkastus oli tehty niin luokattomasti, että tekijä määrättiin korvaamaan puolet kauppahinnan alennuksesta.

Vuonna 1974 rakennetun talon siiven autotalli oli myöhemmin muutettu neljänneksi makuuhuoneeksi, mutta hyvin amatöörimäisesti. Oikeudenkäyntiaineisto

  • Vanha taloon muuttanut lapsiperhe havaitsi outoa.
  • Taloon tehtiin toinen kuntotutkimus, jossa laajat kosteusvauriot paljastuivat sekä paljon muuta ikävää.
  • Käräjäoikeus tuomitsi korvauksia maksamaan myyjän ohella myös yrityksen, joka tutki talon ennen kauppaa.

Kukaan ei voittanut, kun kokkolalaisen omakotitalon kauppahinnan alennuksesta riideltiin kahden lapsiperheen välillä Pohjanmaan käräjäoikeudessa. 170 000 euron hintaisen talon vauriot olivat pahat, vaikka talo oli myyty ostajille hyväkuntoisena.

Puoli vuosisataa vanhassa talossa on kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoja. Talon ostaneen lapsiperheen vanhempien mukaan he ovat pienituloisia. Omakotitalon hankkiminen oli heille ”elämän suurin hankinta”.

Pariskunnan mukaan heillä ei yksinkertaisesti ole varaa sijaisasuntoon. Heidän on nyt pakko asua talossa, joka on luokiteltu mahdolliseksi terveysriskiksi, mutta jota terveystarkastaja ei kuitenkaan määrännyt asumiskieltoon.

Edellinen lapsiperhe oli asunut siististi, sillä kauppahetkellä talo se oli sekä sis ältä että myös ulkoa pinnoiltaan hyvässä kunnossa. Oikeudenkäyntiaineisto

Käräjäoikeus tuomitsi myyjän eli lapsiperheen äidin maksamaan ostajapariskunnalle hinnanalennusta 85 000 euroa. Sillä taloon pitäisi saada tehtyä välttämättömimmät korvaukset. Lisäksi myyjän pitää korvata 4150 euroa selvittelykuluja ja pariskunnan 24 530 euron oikeuskulut.

Tutkimusyhtiö mokasi pahasti

Poikkeuksellisesti tässä tapauksessa käräjäoikeus tuomitsi korvausten maksajaksi myös kauppaa edeltävän kuntotarkastuksen tehneen talotutkimusyhtiön.

Osakeyhtiön tulee osallistua talon myyjän kanssa yhteisvastuullisesti ostajien korvauksiin sekä kanteensa voittaneiden ostajien oikeuskuluihin.

Käräjäoikeuden mukaan kuntotarkastaja oli tehnyt työnsä huolimattomasti. Hän ei ollut kirjannut raporttiinsa niitä monia selviä puutteita, jotka myöhemmissä tutkimuksissa paljastuivat.

Pahinta oli se, että tarkastaja oli mitannut talon olohuoneen nurkasta 25,5 painoprosentin kosteuslukeman, vaikka oikeuden kuulemien asiantuntijoiden mukaan yli 18 painoprosentin lukemia pidetään riskirajana. Kuntotarkastajan kirjauksen mukaan takana oli ”niin kostea kesä, että tulos on vielä normaalin rajoissa”.

Ulkopuolisten asiantuntijoiden mukaan lukema tarkoittaa läpimärkää puuta, jonka painosta neljännes on vettä.

Tämä huoleton kirjaus maksoi talotutkimusyhtiölle mahdollisesti kymmeniä tuhansia euroja. OIkeudenkäyntiaineisto

Olisi välttänyt vastuunsa

Oikeus piti raskauttavana sitä, ettei ammatissaan kokenut kuntotarkastaja suosittanut lisätutkimuksia. Näin siitäkin huolimatta, että hän tiesi vanhassa talossa olevan rakennusajalleen tyypillinen, riskialttiiksi tunnettu valesokkelirakenne.

Jos hän olisi suosittanut lisätutkimuksia, niiden tekeminen olisi ollut kuntotarkastuksen tilaajan vastuulla. Talotutkimusyhtiö olisi vapautunut vastuusta.

Yhtiö kiisti oikeudessa kanteen.

Yhtiön edustajan mukaan hän oli tutkinut talon huolellisesti avaamatta kuitenkaan talon rakenteita, jolloin kosteusongelma olisi saattanut paljastua, mutta ei välttämättä.

Tutkimuksen tilaaja ei ollut kuitenkaan halunnut rakenteita avattavan. Tilaaja oli kiinteistönvälittäjä. Sama välittäjä oli myynyt talon myös neljä vuotta aiemmin.

”Tulokset viitteellisiä”

Käytännössä kuntotutkija muun muassa kävi läpi rakennuksen tilat, otti valokuvia talon rakenteista sekä mittasi useasta paikasta rakenteiden pintakosteuden.

Lopuksi hän laati raportin, jossa mainitsi tehtyjen kosteusmittausten tulosten olevan viitteellisiä.

Raportissaan tarkastaja otti myös kantaa valesokkelirakenteeseen ja totesi, että se on riskirakenne. Tästä syystä salaojat tulee pitää hyvässä kunnossa ja rännivedet tulee johtaa vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta.

Haju paljasti

Vuonna 1974 rakennettu omakotitalo myytiin lapsiperheen vanhemmille elokuussa 2022. Sen vesijohdot ja salaojat oli äskettäin uusittu. Ongelmat piilivät paljon pintaa syvemmällä, etenkin talon sokkelin betonirakenteissa ja kosteuden vaurioittamissa seinissä.

Uudessa kuntotutkimuksessa rakenteita avattiin ja mikrobivauriot paljastuivat. Huomaa vuosien kosteuden mustaama lasivilla. Oikeudenkäyntiaineisto

Haju paljasti rakennevauriot jo pian sisään muuton jälkeen. Ensin hajua tuntui kodinhoitohuoneessa, joka tiivistettiin.

Seuraavaksi uudet asukkaat tunsivat hajua keittiön jääkaapin tienoilta. Kuivausfirma kuivasi jääkaapin vuotovauriot vakuutusyhtiön piikkiin.

Huolestuneet omistajat tilasivat paikalle toisen kuntotutkimusyhtiön, jonka edustaja avasi rakenteita karuin tuloksin. Muitakin puutteita löytyi samoin kuin selviä rakennusmääräysten vastaisia toteutuksia.

Talon aiempi autotalli oli esimerkiksi muutettu makuuhuoneeksi teknisesti typerällä tavalla, eikä muutoksesta ollut ilmoitettu viranomaisille.

Tiilimuureissa ei ollut tuuletusrakoja. Sitä seikkaa ei mainittu ostajien saamassa tutkimusraportissa. Oikeudenkäyntiaineisto

Saamassa lainvoiman

Talotarkastusyhtiö, Pohjanmaan Talotutkimus Oy ei valittanut viime keväällä annetusta tuomiosta hovioikeuteen, mutta talon myynyt nainen valitti.

Vaasan hovioikeus on nyt kuitenkin ilmoittanut, ettei se anna asiassa jatkokäsittelylupaa. Käräjätuomio on näin ollessa jäämässä voimaan myös myyjän osalta.

Korvausten maksamisen ”yhteisvastuullisuus” ei tarkoita korvaustaakan tasajakoa vaan sitä, että kumpikin korvausvelvollinen on vastuussa koko summasta kunnes se tulee kokonaan maksetuksi.

162 neliön rakennus on yksikerroksinen ja se oli alun perin tasakattoinen. Tasakaton päälle sittemmin rakennettu harjakatto. OIkeudenkäyntiaineisto