Maaseudulle sijoittuvassa kotimaisessa sekoilukomediassa seikkailevat nyt naiset.
2.11. 8:45
Tv-lehti arvioi: Suomalaisissa komedioissa pääosassa ovat usein miehet, jotka vetävät viinaa, ja aivan kaikki menee pieleen. Luokkakokous-elokuvat ovat kenties viime vuosien tunnetuimmat tätä tyylilajia edustavat kotimaiset elokuvat.
Nyt asetelma käännetään ilahduttavan onnistuneesti ylösalaisin Teemu Nikin ohjaamassa 100 litraa sahtia -elokuvassa. Nyt on viimein naisten vuoro ”sekoilla” ja lopputulos on hurmaava kaaos.
Elokuva on ollut tämän vuoden jättimenestys elokuvateattereissa, joissa se on kerännyt jo 235 000 katsojaa. Nyt se nähdään vihdoin tv:ssä.
Juoni on yksinkertainen. Ohjaaja Nikki vie katsojat kotiseudulleen Sysmään, jossa siskokset Pirkko (Elina Knihtilä) ja Taina (Pirjo Lonka) ovat jatkaneet sukunsa pitkää perinnettä sahdin valmistajina. Päivät kuluvat sahtia lipittäen ja krapulaa potien.
Yllättäen kolmas sisko Päivi (Ria Kataja) karauttaa pihaan iloisin uutisin: hän on menossa naimisiin ja tarvitsisi häihin sata litraa sahtia. Eikä mitä tahansa sahtia, vaan täyttä kympin sahtia. Parasta, mitä Pirkko ja Taina ovat koskaan tehneet.
Tietysti siskot juovat koko satsin ennen häitä. Siitä alkaa kostea seikkailu, kun parivaljakko yrittää rääpiä kasaan sahtilitrat juuri ennen häitä.
Teemu Nikki on kertonut haastatteluissa miettineensä aluksi päärooleihin miesnäyttelijöitä, mutta Elina Knihtilän ja Pirjo Longan näkeminen teatterin lavalla muutti suunnitelmat. Kuva: Rami Rusinen / Sanoma
Siskosten absurdi juoksu aikaa vastaan on täynnä niin käsittämättömiä ja kiusallisia käänteitä, että katsojaakin hirvittää, mikä vielä voi mennä pieleen. Rooleissaan loistavat Elina Knihtilä ja Pirjo Lonka pitävät kuitenkin homman kasassa ammattilaisen ottein, eikä elokuva mene liian överiksi.
Elokuvaa on jo esitetty esimerkiksi Roomassa ja Tallinnassa elokuvajuhlilla. Elina Knihtilä on kertonut IS:lle, että yleisön reaktiot vaihtelivat riemastuneesta jopa liikutukseen. Viisikymppisen naisen rellestys voi olla yllättävän kipeää katsottavaa, Knihtilä arvioi.
– Kuulemma kukaan nainen Italiassa ei tekisi näin groteskia roolia! Se rikkoisi heillä normia siitä, millainen naisnäyttelijä voi olla.
Hauki (Ville Tiihonen) seuraa Pirkkoa kuin lemmenkipeä koiranpentu ja päätyy siskosten kuskiksi jahtiseikkailussa. Kuva: Rami Rusinen / Sanoma
Keski-ikäisissä ”hiivasiskoksissa” Pirkossa ja Tainassa on jotain hyvin suomalaista, jopa sympaattista. He ovat akuankkamaisia antisankareita, joille sattuu ja tapahtuu. Vaikka välillä rämmitään rähmällään ties missä, niin he nousevat aina jaloilleen. Heistä ei voi olla pitämättä, vaikka monet siskosten puuhat ovat vähintäänkin kyseenalaisia.
Pertti Sveholm näyttelee siskosten isää, joka tekee pitäjän parasta sahtia. Kuva: Rami Rusinen / Sanoma
Elokuvan rikkaus on sen luoma maailma, jossa viihtyisi pidempäänkin. Pirkko ja Taina tuntuvat aidoilta ihmisiltä, sellaisilta, joihin voisi törmätä melkein minkä tahansa pikkupaikkakunnan kapakassa.
Samaa moniulotteisuutta ei harmi kyllä löydy elokuvan sivuhahmoista, joista monet jäävät pintapuolisiksi ja stereotyyppisiksi kuvaelmiksi maaseudun miehistä ja naisista.
Nopealla vilkaisulla 100 litraa sahtia olisi helppo leimata kännikomediaksi, mutta sitä se ei ole. Kaiken rymyämisen keskellä elokuvassa on surullinen ja jopa riipaiseva pohjavire suomalaisten kansallistaudista, eli alkoholismista.
Siskosten elämänhallinta on retuperällä ja he tuntuvat olevan jumissa omassa pienessä kuplassaan. Etenkin Taina miettii, miten elämä meni siihen pisteeseen, että hän asuu saman katon alla alkoholisoituneen siskonsa kanssa.
– Ei me olla alkoholisteja kun lopetetaan juominen Päivin häihin, Pirkko vakuuttelee.
Siskokset ovat elämänkumppaneita, mutta lopulta jää katsojan tulkittavaksi, onko se sittenkään hyvä asia.
100 litraa sahtia Nelonen klo 21.05 sunnuntaina 2.11.
Draamakomedia ★★★ ½
Ilta-Sanomat, Nelonen ja Ruutu kuuluvat samaan Sanoma-konserniin