Rikosten tapahtumapaikkoja tai mahdollisia tekijöitä voidaan ennakoida algoritmeihin perustuvien ennusteiden eli niin sanotun ennakoivan poliisitoiminnan avulla. Ilmiö on herättänyt kasvavaa huomiota viime vuosina.
Turun yliopiston tutkija Carlo Gatti on tutkinut aihetta väitöskirjassaan. Hän tarkasteli ennakoivan poliisitoiminnan linjauksia ja perusteluita monitieteisestä näkökulmasta.
Ennakoivaa poliisitoimintaa oikeutetaan niin kriminologisin perusteluin kuin pinnallisemmin selityksin, Gatti kertoo. Toteutustapoja on erilaisia.
– Henkilöperusteisissa malleissa algoritmit arvioivat yksilöiden riskiä syyllistyä tulevaisuudessa rikoksiin valittujen ominaisuuksien perusteella. Paikkaperusteisissa malleissa järjestelmä analysoi rikoshistoriaa ja ympäristötekijöitä ennustaakseen, missä rikoksia todennäköisesti tapahtuu, hän sanoo tiedotteessa.
Jotkut järjestelmät kehitetään poliisiviranomaisten toimesta, kuten Alankomaiden CAS. Toiset taas ovat kaupallisia työkaluja, joita globaalit teknologiayritykset – kuten Palantir – tarjoavat ja räätälöivät eri kansallisiin konteksteihin.
– Vaikka henkilöperusteisia järjestelmiä pidetään usein tunkeilevampina, tutkimukseni osoittaa, että myös paikkaperusteiset lähestymistavat voivat perustua arkaluonteisiin tietoihin ja tuottaa samankaltaisia vaikutuksia. Se herättää kriittistä pohdintaa julkisen valvonnan tehokkuudesta.
Ennakoivaan poliisitoimintaan liittyy myös ongelmia
Ennakoivaan poliisitoimintaan liittyy oikeudellisia aukkoja ja sääntelyn puutteita, Gatti arvioi. Tutkimuksessaan hän analysoi julkisten ja yksityisten toimijoiden läpinäkyvyyttä ja tunnistaa oikeudellisia puutteita todellisten järjestelmien valossa.
– Tutkimukseni osoittaa, että sääntelytoimet jäävät jälkeen niistä tavoitteista, joita ne väittävät edistävänsä.
Mahdollisten rikosten ennustaminen tekoälyn avulla voisi aiheuttaa ongelmia kansalaisten oikeusturvalle. Vastaan voisi tulla tilanne, jossa poliisi väittäisi henkilön suunnittelevan sellaista rikosta, jota hän ei todellisuudessa olisi aikeissa edes tehdä. Ennakoivassa poliisitoiminnassa ongelmat liittyvät siihen, että tiedot eivät perustu todelliseen näyttöön vaan pelkkiin algoritmien luomiin ennakko-odotuksiin.
Tutkimus tarkastelee myös yksityisen ja julkisen vallan välistä suhdetta. Gattin mukaan ”pehmeä yksityistäminen” (englanniksi soft privatisation) vaarantaa demokratiaan kuuluvan viranomaisten tilivelvollisuuden.
Gatti tutki ennakoivaa poliisitoimintaa erityisesti kotimaansa Italian kontekstissa. Hän analysoi kahden Italiassa käytetyn suljetun algoritmin ominaisuuksia.
– Aihetta ei ole aiemmin juurikaan tutkittu Italiassa, eikä systemaattista tietoa ennakoivan poliisitoiminnan kehittäjiltä tai käyttäjiltä ole ollut olemassa.
Suomi ei ole toistaiseksi ottanut käyttöön ennakoivan poliisitoiminnan järjestelmiä.
– Kansallinen strategia ennaltaehkäisevästä poliisityöstä osoittaa kuitenkin kasvavaa institutionaalista kiinnostusta dataperustaiseen ja tekoälyä hyödyntävään rikosten ehkäisyyn.
Tällaisten teknologioiden vaikutusten kriittinen arviointi on tärkeää ennen niiden mahdollista käyttöönottoa, tutkija painottaa.
Poimintoja videosisällöistämme
LUE MYÖS:
Poliisi myöntää: Rikoksia jäi tutkimatta – syynä huolimattomuus, ei voimavarat
Poliisissa laaja ongelma: Rikoksia jätetään tutkimatta lainvastaisesti
Suuri enemmistö luottaa poliisiin: tietyt syyt nakertavat luottamusta