Mika Koskinen

Nyt jos koskaan, on ostajan markkinat, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.
Tänään klo 16:32


Kuvituskuva. Myyntiturvan myyntivälittäjä Nina Wagello esitteli myynnissä olevaa yksiötä Länsi-Pasilassa viime maaliskuussa. TIINA SOMERPURO
Suomen asuntomarkkinoilla tapahtuu nyt jotain poikkeuksellista: asuntojen kauppamäärät nousevat mutta hinnat eivät.
Tilastokeskus kertoi viime viikolla, että sen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat heinä–syyskuussa koko maassa 2,3 % viime vuoden vastaavasta ajasta ja 1,3 % edellisestä vuosineljänneksestä.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat kuudessa suurimmassa kaupungissa 1,8 % verrattuna vuotta aiempaan. Suurten kaupunkien ulkopuolella hinnat laskivat 3,3 %. Uusien osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 2,1 % vuoden takaisesta.
Kiinteistönvälittäjien kautta vanhoja osakeasuntoja myytiin 7 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Tarkastelujakson viimeisen kuukauden aikana syyskuussa hintakehitys noudatti samaa kaavaa kuin koko kolmannella vuosineljänneksellä. Sen sijaan kauppamäärien kasvu kiihtyi selvästi. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin syyskuussa 16 prosenttia enemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.
Tilastokeskuksen tietojen perusteella Suomessa on nyt asuntojen alennusmyynti, jollaista ei ole nähty sitten 90-luvun alun lamavuosien.
Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola on eritellyt ilmiötä blogikirjoituksissaan. Vielä vuosi sitten nykyisestä pienempi määrä myyjiä oli valmis myymään asuntonsa nykyisellä hintatasolla. He olisivat vielä vuosi sitten halunneet asunnostaan nykyistä hintatasoa enemmän suostuakseen kauppoihin. Siksi kauppoja syntyi vähemmän kuin nyt.
Yleensä kauppa käy, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Nyt suurempi määrä myyjiä on valmis asuntokauppoihin kutakuinkin samalla nykyisellä hintatasolla, jota he vielä aikaisemmin empivät. Siksi asuntokauppoja syntyy nyt enemmän, vaikka hintataso on suunnilleen sama kuin vuosi sitten.
Metsolan mukaan läheskään kaikki myyjät eivät kuitenkaan edelleenkään suostu nykyiseen hintatasoon, vaan pitävät asuntoaan pitkään myynnissä tai keskeyttävät myynnin ja esimerkiksi vuokraavat asunnon väliaikaisesti.
– Jos ja kun nykyinen hintataso jossain vaiheessa lähtee nousuun, osa näistä parempia aikoja odottelevista myyjistä on silloin valmis asuntonsa myymään. Käynnistyvä piilotarjonnan purkautuminen voi muuttaa kysynnän ja tarjonnan suhdetta niin, että asuntojen hintojen nousu uudelleen lakastuu, Metsola ennustaa.
Kauppamäärien perusteella potentiaalia Metsolan maalaamalle hintanäkemykselle on, sillä vaikka asuntokauppa on ollut vilkastumaan päin, niin kauppamäärät ovat edelleen selvästi alle vuosien 2020–2022 tason ja myyntiajat pitkiä.
Asuntomarkkinoiden alamäki alkoi vuoden 2022 loppukevään ja alkukesän aikana sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja korot lähtivät nousuun. Niistä päivistä asuntojen hinnat ovat tulleet tasaisesti alas siitä asti.
Korot ovat nyt laskeneet reilut kaksi vuotta ja kansalaisten ostovoimakin on vahvistunut, mutta monen asiantuntijan ennustamaa hintojen nousua ei ole nähty. Se ei sinänsä ole ihme, kun katsoo Suomen talouden koko kuvaa. Kun lähes puolet kansasta pelkää suursotaa ja pelko työttömyydestä on yleistä sekin, niin tämä heijastuu väkisinkin asuntomarkkinoihin.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnoittelu on nyt lähes samalla tasolla kuin neljä vuotta sitten, kun huomioidaan korko- ja tulotason kehitys. Tämä on hyvä uutinen nuorille ja pienituloisille, jotka suunnittelevat oman asunnon ostamista. Nordean mukaan korkojen ja hintojen lasku on painanut omistusasumisen kustannukset alle vuokra-asumisen.