Naisten oikeudet|Euroopan kansalliskonservatiivit tahtovat irti naisia suojelevasta lainsäädännöstä. Tutkijan mukaan ilmiön taustalla on sukupuoli-ideologian vastustus, sekä ajatus itsemääräämisoikeudesta.
3.11. 20:48
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Latvia äänesti torstaina irtautumisesta naisiin kohdistuvan väkivallan tuomitsevasta kansainvälisestä Istanbulin sopimuksesta.
Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Katalin Miklóssy näkee äänestyksen osana laajempaa trendiä naisten oikeuksien heikkenemisestä itäisessä Euroopassa.
Sopimusta vastustetaan sen sukupuolimääritelmän ja kansainvälisen ohjauksen takia erityisesti kansalliskonservatiivisissa piireissä.
Konservatiivit haluavat korostaa kansallista lainsäädäntöä, mutta sen toimeenpaneminen on usein puutteellista.
Miklossyn mukaan on mahdollista, että naisten oikeuksia suojelevista sopimuksista aletaan luopumaan myös Länsi-Euroopassa.
Latvian parlamentti päätti torstaina, että maa haluaa vetäytyä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen pyrkivästä Istanbulin sopimuksesta.
Sopimuksen tarkoituksena on suojella naisia kaikenlaiselta väkivallalta, sekä velvoittaa allekirjoittajamaita tekemään työtä perheväkivallan estämiseksi.
Myös muissa Itä- ja Keski-Euroopan maissa on ollut samansuuntaista liikehdintää. Esimerkiksi Tšekki, Unkari ja Slovakia ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta eivät vahvistaneet sitä sitovasti lakiin.
Helsingin yliopiston Itä-Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaavan Katalin Miklóssyn mukaan Latvian äänestys on osa laajempaa trendiä, jossa naisten oikeudet heikkenevät Euroopassa.
Vastustuksen taustalla on erityisesti kansalliskonservatiivisten puolueiden nousu. Sopimusta vastustetaan lehtorin mukaan kahdesta syystä.
Ensimmäinen syy liittyy sopimuksen sanamuotoihin. Sopimuksessa sukupuoli määritellään sosiaalisena ilmiönä biologian sijaan.
”Sopimus nähdään uhkana perhearvoille niin sanotun sukupuoli-ideologian takia”, Miklóssy sanoo.
Miklóssyn mukaan kansalliskonservatiivisissa piireissä nähdään, että perheessä on isä, mies, ja äiti, nainen.
”Perhe on konservatismissa kansakunnan ydinyksikkö, johon liitetään paljon symbolista ja ideologista painoarvoa”, Miklóssy toteaa.
Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Katalin Miklóssy. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Toisena syynä taas on kysymys maiden itsemääräämisoikeudesta. Monet kansalliskonservatiiviset puolueet näkevät kansainvälisten sopimusten rikkovan maiden suvereniteettia.
”Nähdään, että maat hoitavat omat väkivallan uhrinsa itse omalla lainsäädännöllään, eivätkä tarvitse ulkopuolista ohjausta”, Miklóssy summaa.
Itsemääräämisoikeus nivoutuu myös ”sukupuoli-ideologian” vastustamiseen. Latvia ensin -puolueen kansanedustaja Edmunds Zivtiņš sanoi torstaina, ettei sopimuksesta irtautumisessa ole kyse väkivallasta.
”[Sopimus] on puhdasta ideologiaa. Pois tällaiset ulkomaiset ideologiat”, hän sanoi parlamentin keskustellessa laista.
Miklóssyn mukaan monissa maissa on olemassa perheväkivallan kieltävä rikoslainsäädäntö. Retoriikka kansainvälisen lainsäädännön vahvistamisesta ei kuitenkaan usein toteudu todellisuudessa. Kaikissa maissa ei esimerkiksi ole valmiutta toteuttaa laajaa uhrien suojelua.
Ongelmana on erityisesti se, kuinka lait pannaan täytäntöön: tutkivatko viranomaiset rikoksia, onko kotiväkivallan kitkemiseen todellista poliittista tahtoa, ja vähätelläänkö naisiin kohdistuvaa väkivaltaa miesvaltaisissa yhteiskunnissa.
Esimerkiksi naisten turvakodit on hänen mukaansa monissa maissa käytännössä kansalaisjärjestöjen ylläpitämiä. Miklóssyn mukaan tehtävät on ikään kuin ulkoistettu niille.
”Naisen asemaa on heikennetty ylipäätänsä poliittisella tasolla tällaisissa maissa, sillä ne ajavat ’perinteisiä perhearvoja’”, hän sanoo.
Miklóssy näkee Latvian mahdollisen sopimuksesta irtautumisen huolestuttavana kehityskulkuna Euroopan naisten kannalta.
”Vetäytyvätkö muutkin pikkuhiljaa tästä sopimuksesta?” Miklóssy kysyy.
Hänen mielestään onkin mahdollista, että samankaltainen kehityssuunta nähdään myös länsimaissa.
”Mielestäni itäinen Eurooppa on siitä mielenkiintoinen, että se on testi siitä, mihin olemme menossa”, hän sanoo.
”Ennen ajateltiin, että länsi vaikuttaa itään ja se on yhdensuuntainen tie. Nyt näyttääkin siltä, että itäinen Eurooppa, jossa ei harrateta poliittista korrektiutta, nostaa esiin teemoja, joihin muidenkin on helppo tarttua.”
Latvia ratifioi Istanbulin sopimuksen vasta vuonna 2023. Aikaisemmin sopimuksesta on irtautunut vain Turkki.