Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys

Categories

  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
Tällaisia palveluja ei enää tarjota verorahoilla
SSuomi

Tällaisia palveluja ei enää tarjota verorahoilla

  • 04.11.2025

Sote|Lakiin kirjataan periaatteet, ei luetteloa yksittäisistä hoidoista.

Lue tiivistelmä

Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakia, joka määrittelisi periaatteet julkisesti rahoitettaville sote-palveluille.

Lakiesityksen tavoitteena on vähentää vähähyötyisiä hoitoja, joihin arvioidaan kuluvan satoja miljoonia euroja vuosittain.

Laki astuisi voimaan vuoden 2027 alussa ja sen odotetaan hillitsevän julkisen terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Mitkä ovat ne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joiden pitää kuulua julkisesti rahoitettuihin palveluihin? Entä mitkä ovat vähähyötyisiä palveluita, joita ei pidä tarjota veronmaksajien rahoilla?

Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii kirjaamaan tuoreeseen lakiesitykseen periaatteet, joiden pohjalta hyvinvointialueet, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja Palveluvalikoimaneuvosto eli Palko jatkossa tekevät päätöksiään. Lakiesitys lähti juuri lausuntokierrokselle, ja tarkoitus on saada laki voimaan vuoden 2027 alusta.

Palveluiden priorisointia eli niiden asettamista tärkeysjärjestykseen tapahtuu sotessa koko ajan jo nyt. Lain tarkoituksena on antaa taustaa ja selkänojaa kansallisiin ja alueellisiin linjauksiin sekä lisätä avoimuutta päätöksistä.

Lakiesityksessä arvioidaan, että terveydenhuollossa käytetään vuosittain ”satoja miljoonia euroja” vähähyötyisiin palveluihin. Ne tarkoittavat palveluita, joista ei ole juuri terveyshyötyä tai joissa haitat jopa ylittävät hyödyt.

Palveluvalikoimaneuvoston pääsihteeri Hanna-Mari Jauhonen nostaa esimerkiksi vähähyötyisestä hoidosta yksityisellä sektorilla tehtävät, oireettomien ihmisten koko kehon magneettikuvaukset, joista on kirjoitettu kriittiseen sävyyn muun muassa Lääkärilehdessä. Niissä löytyy usein harmittomia löydöksiä, joiden jatkoselvittely kuormittaa julkista sektoria.

Lakiesitys ei koske yksityisiä palveluita, joten omalla rahalla voi teettää jatkossakin haluamansa kuvaukset, geenitestit ynnä muut.

Jatkossa julkisessa palveluvalikoimassa olisi neljä periaatetta. Palvelun eli esimerkiksi toimenpiteen, tutkimuksen, hoidon tai kuntoutuksen pitää vastata potilaan terveydenhuollon tarpeeseen tai väestössä esiintyvään terveydenhuollon tarpeeseen.

Toisen periaatteen mukaan riskit potilaan hengelle tai terveydelle eivät saa olla kohtuuttoman suuria suhteessa odotettavissa olevaan terveyshyötyyn.

Kolmanneksi palvelun vaikuttavuudella on oltava riittävä näyttö.

Neljäs kriteeri on erityisen ajankohtainen soten talousongelmien takia: palvelun kustannusten on oltava kohtuulliset siihen nähden, mitä terveys- tai hyvinvointihyötyä tai hoidollista arvoa on odotettavissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että lakiesitys voi hillitä julkisen terveydenhuollon kustannuksia. Tämä näkyisi vasta pitkällä aikavälillä.

Lisäksi periaatteisiin kuuluisivat yhdenvertaisuus, muun muassa alueellisesti, ja ihmisarvon loukkaamattomuus. Ihmisarvon loukkaamattomuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hoidon tarvetta ei arvioida sen mukaan, mikä on kyseisen henkilön tuottama hyöty yhteiskunnalle.

Erityisesti sosiaalihuollon puolella on paljon lakisääteisiä palveluita, eikä kyseisillä periaatteilla voisi ohittaa velvollisuutta järjestää niitä.

Ehdotuksen yhtenä tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja varhaiseen tukeen.

Lääketieteen kehittymisen takia tilanne elää koko ajan – tulee esimerkiksi uusia kalliita syöpähoitoja ja laihdutuslääkkeiden kaltaisia uusia lääkekeksintöjä.

Tämä on johtanut osaltaan siihen, että erikoissairaanhoidon eli sairaaloissa annettavan hoidon kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Se vie resursseja perusterveydenhuollolta, jossa terveysongelmiin voisi olla mahdollista puuttua ajoissa.

Lakiesityksen valmistelun yhteydessä tehtiin kysely sote-ammattilaisille. Heistä enemmistö arvioi, että vaatimalla voi saada nykyisin paremmin palveluja.

Sosiaali- ja terveysministeriössä toivotaan tulossa olevien periaatteiden takaavan sen, ettei hoito riipu äänekkyydestä eli esimerkiksi siitä, miten hyvin jonkin potilasryhmän edunvalvonta onnistuu.

  • Tags:
  • Breaking news
  • BreakingNews
  • Featured news
  • FeaturedNews
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Headlines
  • Helsingin Sanomat
  • Latest news
  • LatestNews
  • Main news
  • MainNews
  • News
  • Otsikot
  • Pääuutiset
  • Suomi
  • Top stories
  • TopStories
  • Uutiset
Suomi
www.europesays.com