Datakeskukset|Selvitysmies Veli-Matti Mattilan mukaan hyviä datakeskuksia kannattaa tavoitella ja kilpailussa ei pärjätä, jos keskukset joutuvat maksamaan korkeamman sähköveron.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Selvitysmies Veli-Matti Mattila linjaa, että Suomen tulisi tavoitella sähköjärjestelmän joustoon osallistuvia datakeskuksia.
Datakeskuksilla voisi olla merkittävä työllistävä vaikutus: vuonna 2030 jopa 1 200 suoraa ja 9 000 välillistä työpaikkaa.
Mattilan mukaan datakeskusten sähköveron huojennuksen poisto tulee kompensoida, jotta Suomi pysyy kilpailukykyisenä sijaintina.
Datakeskukset voisivat tuoda elinvoimaa erityisesti Itä-Suomeen ja tasapainottaa sähkön tuotantoa tuulivoiman kanssa.
Suomen kannattaa tavoitella datakeskuksia, jotka pystyvät tasaamaan sähkön kysyntää ja tarjontaa, linjaa selvitysmies Veli-Matti Mattila.
Hänen mukaansa Suomeen tulevien datakeskusten pitäisi myös rekisteröityä, jotta viranomaisilla olisi tieto niiden käyttötarkoituksista.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) tilaaman selvityksen mukaan datakeskuksilla voi olla isoja positiivisia vaikutuksia. Ne työllistävät rakennusvaiheessa paljon väkeä, mutta niiden välillinen työllistävä vaikutus voi olla myös toiminta-aikana huomattava.
Työllistävä vaikutus vuonna 2030 voisi olla raportin mukaan 1 200 henkeä suoraan ja 9 000 välillisesti.
”Ne käyttävät myös paljon sähköä, mikä tukee tuulivoiman lisärakentamista”, Mattila sanoo.
Hän on Elisan entinen pitkäaikainen toimitusjohtaja.
Mitä tahansa datakeskuksia ei kuitenkaan kannata Suomeen haalia, koska niiden käyttämä sähkö voi myös aiheuttaa ongelmia sähköjärjestelmälle.
Mattilan mukaan datakeskusten pitää pystyä tasapainottamaan sähköjärjestelmää joko vähentämällä kulutusta pullonkaulatilanteissa taikka tuottamalla itse varavoimaa. Datakeskukset voisivat rakentaa tätä varten omia sähkögeneraattoria.
Mahdollisesti valtion pitäisi myös ottaa käyttöön valmistelussa oleva niin sanottu fossiilittoman jouston mekanismi, mikä tarkoittaa valtion tukemia varavoimaloita.
Toisaalta joustoa syntyy jatkuvasti myös markkinaehtoisesti. Monet toimijat rakentavat akustoja, jopa polttoainekäyttöisiä varavoimaloita ilman tukiakin.
Datakeskushankkeita on Suomessakin listattu valtavasti. Silti ei ole Mattilan mukaan itsestään selvää, että ne toteutuvat. Kisa Pohjoismaiden välillä on kovaa.
”Suomessa on nyt 33 datakeskusta ja niitä voisi olla tulevaisuudessa moninkertainen määrä”, Mattila sanoi tiedotustilaisuudessa.
Mattilan mukaan sähkö on esimerkiksi Norjassa usein halvempaa kuin Suomessa, vaikka mukaan laskettaisiin sähköveron nykyinen huojennus datakeskuksille.
”
”Datakeskusten rakentaminen Ruotsiin vaikuttaisi myös Suomen järjestelmään.”
Suomessa hallitus on kaiken lisäksi poistamassa datakeskuksilta huojennettua veroluokkaa. Tilalle kaavaillaan jonkinlaista tukimuotoa investoinneille. Orpon mukaan sen muoto on vielä päättämättä.
Mattilan mukaan huojennuksen poisto pitää kompensoida datakeskuksille, jos Suomi haluaa olla sijaintikisassa mukana. Ratkaisujen pitää olla myös pitkäaikaisia, jotta Suomi säilyisi luotettavana investointiympäristönä.
Ruotsi ja Norja ovat huojentamassa yritysten maksamaa sähköveroa, mikä kiristää kilpailutilannetta entisestään.
Datakeskuksia on kritisoitu paljon siitä, että ne nostavat sähkön hintaa ja hankaloittavat koko järjestelmän toimintaa. Se, että Suomi ei tavoittele datakeskuksia, ei Mattilan mukaan kuitenkaan takaa, etteikö niistä tulisi sähköjärjestelmälle haasteita.
Pohjoismaat ovat yhtä sähköjärjestelmää ja -markkinaa.
”Datakeskusten rakentaminen Ruotsiin vaikuttaisi myös Suomen järjestelmään”, hän sanoi.
Jo tällä hetkellä rakenteilla olevat datakeskukset toisaalta hyödyttävät yhteiskuntaa muun muassa tuottamalla hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon.
Verotuloja datakeskukset tuovat raportin mukaan 100 miljoonaa euroa ja summa voisi kasvaa 350 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa on keskusteltu ajoittain kriittisesti joistain datakeskustoimijoista. Esimerkiksi Kouvolaan nousevaan datakeskukseen on tulossa asiakkaaksi kiinalainen videoalusta Tiktok. Suomalaisissa datakeskuksissa louhitaan myös kryptovaluuttoja.
Mattilan mukaan on viranomaisten tehtävä linjata, ovatko jotkut toimijat epätoivottavia.
”Mutta juuri Tiktokin kohdalla EU:kin on linjannut että on päinvastoin hyvä, että palvelun datakeskukset ovat täällä. Se antaa mahdollisuuden puuttua toimintaan, jos siihen olisi tarvetta”, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Jatkossa datakeskuksilta pitäisi vaatia rekisteröitymistä, jotta viranomaiset voivat valvoa toimintaa.
Datakeskukset voisivat Mattilan mukana tuoda elinvoimaa erityisesti kasvukeskusten ulkopuolelle. Erityinen mahdollisuus on Itä-Suomessa.
Sähköjärjestelmänkin kannalta olisi edullista, jos keskuksia nousisi Itä-Suomeen ja sinne tulisi myös tuulivoimaa.
”Tuuliolot ovat Itä-Suomessa erilaiset kuin nykyisillä tuulivoima-alueille länsirannikolla. Se tasaisi sähkön tuotantoa.”