Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys

Categories

  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
Dick Cheney puolusti Yhdysvaltain kyseenalaista terroristijahtia loppuun asti
UUlkomaat

Dick Cheney puolusti Yhdysvaltain kyseenalaista terroristijahtia loppuun asti

  • 04.11.2025

Muistokirjoitus|Dick Cheney oli kolmen presidentin luotettu: Gerald Fordin kansliapäällikkö, George H.W. Bushin puolustusministeri ja George W. Bushin varapresidentti.

Lue tiivistelmä

Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.

Yhdysvaltain entinen varapresidentti Dick Cheney kuoli maanantaina 84-vuotiaana.

Cheney tunnetaan parhaiten roolistaan George W. Bushin hallinnon terrorisminvastaisen sodan arkkitehtina.

Hän puolusti loppuun asti kiistanalaisia toimia, kuten Irakin sotaa ja terroristiepäiltyjen kidutusta.

Maanantaina kuollut Dick Cheney oli yleisen arvion mukaan Yhdysvaltain historian vaikutusvaltaisin varapresidentti (2001–2009). Hänet muistetaan parhaiten roolistaan presidentti George W. Bushin aggressiivisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa al-Qaidan terroristien iskettyä Yhdysvaltoihin 11. syyskuuta 2001.

Cheneyä on pidetty terrorisminvastaisen sodan pääarkkitehtina. Sen nimissä Yhdysvaltain asevoimat syrjäytti al-Qaidaa suojelleen Taleban-hallinnon Afganistanissa ja Saddam Husseinin hirmuhallinnon Irakissa. Kumpikin hyökkäys johti pitkään miehitysvaltaan, mikä koetteli amerikkalaisten kärsivällisyyttä.

Terrorisminvastainen sota maksoi Yhdysvalloille tuhansia miljardeja, ja keinot olivat kyseenalaisia.

Irakiin hyökättiin perusteena Saddamin joukkotuhoaseet ja yhteistyö al-Qaidan kanssa, mutta kummastakaan ei löytynyt näyttöä. Ympäri maailmaa kiinni otettuja terroristiepäiltyjä pidettiin vangittuna ilman rikossyytteitä, kuljeteltiin salaisilla vankilennoilla pidätyskeskuksesta toiseen ja kidutettiin järjestelmällisesti.

Guantánamonlahden sotilastukikohtaan perustetulle vankileirille vietiin 780 muslimimiestä, joista sotaoikeus tuomitsi vain kahdeksan – heistäkin useamman tuomio kumottiin jälkikäteen – ja liittovaltion tuomioistuimet yhden. Jäljellä on yhä 15 vankia.

Cheney valtuutti ihmisten vakoilun ilman oikeuden lupaa myös kotimaassa, mistä eivät tienneet edes Bushin läheiset neuvonantajat.

Hän hyväksyi sääntöjen kiertämisen tavoitteen tärkeydellä.

”Meidän pitää pystyä ottamaan kiinni tai tappamaan ne ihmiset, jotka yrittävät tappaa amerikkalaisia”, hän sanoi vuonna 2006.

”Olisi ollut epäeettistä tai moraalitonta, jos emme olisi tehneet kaikkeamme kansakunnan suojelemiseksi”, hän perusteli The Washington Timesin haastattelussa vuonna 2008.

Silti myös lopputulos jätti toivomisen varaa. Taleban palasi valtaan Afganistanissa vuonna 2021. Irakin kaaos synnytti Isis-jihadistijärjestön, joka loi Irakin ja Syyrian alueille julman sharia-valtion ja teki tai innoitti terrori-iskuja useissa länsimaissa.

Varapresidentti Dick Cheney (kesk.) Valkoisen talon tilannehuoneessa terrori-iskujen jälkeen 11. syyskuuta 2001.

Varapresidentti Dick Cheney (kesk.) Valkoisen talon tilannehuoneessa terrori-iskujen jälkeen 11. syyskuuta 2001. Kuva: Yhdysvaltojen kansallisarkisto

George W. Bush ja Dick Cheney juhlivat uutta ehdokkuuttaan presidentinvaaleissa republikaanien puoluekokouksessa syyskuussa 2004.

George W. Bush ja Dick Cheney juhlivat uutta ehdokkuuttaan presidentinvaaleissa republikaanien puoluekokouksessa syyskuussa 2004. Kuva: Kevin Lamarque / Reuters

Bush on kertonut kirjassaan, että Cheney tarjoutui luovuttamaan varapresidenttiehdokkuuden jollekulle muulle vuoden 2004 vaaleissa, koska hän oli antanut kasvot hallinnon koville otteille. Bush harkitsi asiaa, mutta päätti pitää Cheneyn rinnallaan tämän luotettavuuden ja ystävyyden takia.

He voittivat demokraattien John Kerryn ja John Edwardsin, vaikka vaalien alla keskustiedustelupalvelu CIA:n tarkastaja totesi, että puhe Irakin joukkotuhoaseista oli ollut perätöntä. Bush ja Cheney eivät katuneet.

”Aikailu ja lykkääminen ei ollut vaihtoehto”, Cheney sanoi The New York Timesin mukaan. ”Presidentti teki aivan oikein.”

Bushin jälkimmäisellä kaudella Cheneyn rooli selvästi pieneni.

The Washington Post kirjoittaa, että Cheneyn persoonaa tunsi harva ja hän toimi mieluiten syrjässä parrasvaloista. Hän ei halunnut puhua lämpimikseen eikä miltei koskaan puhunut itsestään. Haastatteluissa ja lehdistötilaisuuksissakin häntä nähtiin ani harvoin.

Cheneyllä oli tärkeä rooli kahden aiemmankin presidentin hallinnossa. Gerald Fordin kaudella hänestä tuli 33-vuotiaana Valkoisen talon historian nuorin kansliapäällikkö (1974–1975). Hän vietti kymmenen vuotta kongressin edustajainhuoneen jäsenenä Wyomingista, ja nousi sitten George H.W. Bushin puolustusministeriksi (1989–1993).

Puolustusministerinä Cheney oli päättämässä vuoden 1991 Persianlahden sodasta, jossa Yhdysvallat hääti Irakin joukot Kuwaitista, mutta jätti Saddamin valtaan. Cheney perusteli, että Bagdadin valtaaminen ja miehitys olisi ”loputon suo” eikä menetettävien amerikkalaisten henkien väärti – silti hän näki asian toisin 12 vuotta myöhemmin.

Cheney oli loppuun asti vanhan liiton republikaani. Valkoisessa talossa hän ajoi presidentille laajoja valtaoikeuksia, mutta Donald Trumpia hän piti uhkana Yhdysvaltain demokratialle. Viime vuoden vaaleissa hän kannatti demokraattien presidenttiehdokasta Kamala Harrisia.

Samaa maata on Dick Cheneyn tytär Liz Cheney, entinen kongressin edustajainhuoneen jäsen, jonka Trumpin leiri savusti ulos asemastaan.

Tuleva puolustusministeri Dick Cheney piteli listaa puolustusministeriön työntekijöistä ennen nimityskuulemistaan maaliskuussa 1989.

Tuleva puolustusministeri Dick Cheney piteli listaa puolustusministeriön työntekijöistä ennen nimityskuulemistaan maaliskuussa 1989. Kuva: Mike Marucci / Reuters

Varapresidentti Dick Cheney metsästi fasaaneja Etelä-Dakotassa marraskuussa 2002.

Varapresidentti Dick Cheney metsästi fasaaneja Etelä-Dakotassa marraskuussa 2002. Kuva: David Bohrer / Valkoinen talo

Dick Cheney on toinen tiettävästi kahdesta Yhdysvaltain varapresidentistä, joka on virkakaudellaan ampunut ihmistä. Hän haavoitti tuttavaansa, 79-vuotiasta texasilaista tuomaria Harry Whittingtonia haulikolla lintumetsällä vuonna 2006. Hauleja päätyi Whittingtonin rintaan, ja hän sai sydänkohtauksen sekä ilmarinnan. Kummankin mukaan kyse oli vahingosta.

Varapresidentti Aaron Burr ampui entisen valtiovarainministerin Alexander Hamiltonin kuoliaaksi kaksintaistelussa vuonna 1804.

Cheney kärsi sydänvaivoista liki koko aikuisikänsä. Hän sai viisi sydänkohtausta vuosina 1978–2010 ja käytti sydämentahdistinta vuodesta 2001.

Hän kuoli keuhkokuumeen sekä sydän- ja verisuonitaudin komplikaatioihin 84-vuotiaana.

  • Tags:
  • Breaking news
  • BreakingNews
  • Featured news
  • FeaturedNews
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Headlines
  • Helsingin Sanomat
  • Latest news
  • LatestNews
  • Main news
  • MainNews
  • News
  • Otsikot
  • Pääuutiset
  • Suomi
  • Top stories
  • TopStories
  • Ulkomaat
  • Uutiset
  • World
  • World news
  • WorldNews
Suomi
www.europesays.com