Tytär oli kolmevuotias väitettyjen rikosten alkaessa ja seitsemänvuotias lasten alettua kertoa niistä.
4.11. 15:40
Anneli Auerin nuorimman lapsen mukaan lapsia tentattiin sijaiskodissa samaan tapaan sekä seksuaalirikoksista että lasten omista vääriksi katsotuista teoista. Tytär kertoi tiistaina oikeudenkäynnin kuulemisessaan esimerkkejä.
Sijaisvanhemmat olivat esimerkiksi yhdellä venereissulla syyttäneet häntä seinien viiltelystä ja ulosteen levittämisestä.
”Ne syyttivät asioista, joita ei ollut tehty ja kyseli, että olenko tehnyt sen niin kauan, että myönsin”, nyt parikymppinen tytär sanoi.
Kun pahanteosta jäi kiinni tai sen päätyi myöntämään, seurasi rangaistus. Lapset joutuivat esimerkiksi syömään vähään veteen keitettyä kaurapuuroa. Tyttären mukaan sijaisvanhemmat olivat väittäneet lapsille näiden syöneen tällaista puuroa aiemmin äidin luona.
Rangaistuksen saattoi tyttären mukaan saada myös rikottuaan sääntöjä.
”Kaikista pienimmistäkin asioista, jos oli esimerkiksi vahingossa osunut koulurepulla kotihousuihin.”
Tytär kertoi sijaiskodin ankarasta kurista. Lapset pääsivät harvoin tapaamaan kavereitaan, kotona ei saanut käydä suihkussa, nukkumaan piti mennä iltakuudelta ja kuukautisten aikaan piti istua muovipussin päällä, hän kertoi.
Tyttären mukaan elämä sijaiskodissa oli pelottavaa ja lamauttavaa.
”Kyllä me haaveiltiin siitä, että oltaisiin karattu sieltä, mutta ei me uskallettu.”
”Aloin keksiä lisää”
Tytär kertoi, kuinka hänen muistinsa mukaan sijaisvanhempien kyselyt murhasta ja seksuaalirikoksista alkoivat vuonna 2011. Hän sanoi, ettei hän muista paljoa. Hän oli kolmevuotias väitettyjen rikosten alkaessa vuonna 2007 ja seitsemänvuotias lasten alettua kertoa niistä.
Hän kertoi muistavansa, että tilanteita oli useita ja ne tuntuivat kestävän pitkään.
”(Sijaisvanhemmat) kyselivät, onko jotain tapahtunut.”
Kyselyt olivat hänen mukaansa yksityiskohtaisia ja hämmentäviä.
”Loppujen lopuksi aina myönsin, että jotain oli tapahtunut. Ne oli tosi kamalia tilanteita ja tuntui, että ei ollut muuta ulospääsyä niistä kuin vain jatkaa.”
Tyttären mukaan sijaisvanhemmille ei riittänyt, että hän myönsi heidän kysymiensä asioiden tapahtuneen.
”Niin aloin keksiä lisää ja jossain vaiheessa tuntui, että en voi perääntyä enää, niin jatkoin. (Sijaisvanhemmat) pyysivät kertomaan moneen kertaan, että ne olisivat varmasti yksi yhtenevä tarina.”
Tytär kertoi myös esimerkiksi raapineensa itselleen naarmuja, jotta kertomukset olisivat uskottavampia.
”(Sijaisvanhemmat) pyysivät toistamaan, niin tajusin, että pitäisi tehdä niistä mahdollisimman uskottavia.”
Muutti pois 2018
Oikeudenkäynnissä katsottiin tallennetta oikeuspsykologin tapaamisesta, joka järjestettiin sijaisvanhempien kyselyiden jälkeen. Videolla ujon oloinen, oranssiin paitaan ja farkkuihin pukeutunut tyttö istuu nojatuolilla. Hän vastailee kysymyksiin pienellä äänellä, mutta reippaasti.
Tytär kommentoi oikeuspsykologin haastattelua kuulemisessaan.
”Muistan, että olin tosi stressaantunut ja yritin uskotella itselleni, että ne asiat olisivat olleet totta.”
Auerin asianajaja Markku Fredman kysyi, miksi tytär ei kertonut psykologille, että puheet eivät olleet totta. Tytär sanoi pelänneensä sijaisvanhempien saavan tietää.
Auerin neljä lasta joutuivat sijoitetuksi vuonna 2009 sen jälkeen, kun Aueria alettiin epäillä miehensä murhasta. Auerin mies kuoli Ulvilassa Satakunnassa henkirikoksen uhrina vuonna 2006. Auer on todettu asiassa syyttömäksi.
Sijaisperheeseen sukulaispariskunnalle lapset päätyivät huhtikuussa 2010. Vanhin tytär muutti pois sijaiskodista jo parin kuukauden päästä, mutta nuoremmat sisarukset jäivät sinne vuosiksi.
Tiistaina kuultu nuorin tytär kertoi sosiaalityöntekijälle sijaisperheen oloista joulukuussa 2018. Hän muutti lastenkotiin samana iltana. Hän kertoi sijaisisän suuttuneen ja alkaneen huutaa hänelle. Kesken lauseen hänen äänensä murtui.
Erikoissyyttäjä Leena Koivuniemi kysyi, miksi tilanteesta kertominen meinasi itkettää.
”Koska se oli ihan hirveä tilanne, kun (sijaisisä) alkoi huutaa. Se sosiaalityöntekijäkin pelästyi vähän. Ja onhan se liikuttavaa miettiä, että olin siellä niin kauan ja pääsin sieltä viimein pois.”
Koivuniemi kysyi tyttäreltä, mitä tämä ajatteli sijaisvanhempien toiminnasta.
”En usko, että he ovat mieleltään terveitä ihmisiä. Se, miten he kohtelivat meitä, ei kukaan järjissään oleva tekisi tuollaista.”
Mennyt painoi
Lasten oikeudelle antaman lausuman mukaan kolme nuorinta lasta olivat aikanaan päättäneet, etteivät koskaan paljasta virallisesti, että ovat valehdelleet seksuaalirikoksista.
Kesäkuussa 2019 kaksi lapsista oli kuitenkin kertonut sijoituspaikassa psykologille ”elämän mittaisesta murheesta”. He eivät tuolloin paljastaneet, mistä on kyse, mutta sanovat nyt viitanneensa lapsena valehtelemiinsa asioihin.
Auerin asianajaja Fredman kertoi aiemmin oikeudenkäynnissä Auerin ja tämän entisen miesystävän olleen häneen yhteydessä vuonna 2017. Auer halusi tällöin tiedustella seksuaalirikostuomion purkamisen mahdollisuudesta, jos lapset ovat valmiit tulemaan kuulluksi ja kertomaan näkemyksensä tuomion oikeellisuudesta. Fredman sanoi ohjeistaneensa, ettei lapsia saa millään tavalla painostaa.
Vuonna 2020 lapsille välitettiin Fredmanin käyntikortteja. Lapset olivat Fredmaniin yhteydessä vuosien 2021–2023 aikana.
Nuorin tytär kertoi tilanteesta, kun hän tapasi vanhimman siskonsa ensimmäistä kertaa vuosiin. Kolmen nuorimman sisaruksen lapsena annetuissa kertomuksissa myös vanhinta siskoa syytettiin seksuaalisesta väkivallasta.
”Se tuntui siskolta, vaikka siitä oli niin kauan. Me itkettiin, kyllä se oli tosi liikuttavaa.”
Hän sanoi tapahtuneen olleen traumatisoivaa ja vaikuttaneen hänen mielenterveyteensä. Hän mainitsi useaan kertaan syyllisyydestä.
”Me valehdeltiin, se on painanut tosi paljon.”
Vuosien vankeusrangaistukset
Auer ja hänen entinen miesystävänsä tuomittiin seksuaali- ja väkivaltarikoksista Turun hovioikeudessa vuonna 2013. Auer sai seitsemän ja puoli vuotta ja hänen entinen miesystävänsä kymmenen vuotta vankeutta.
Viime vuonna korkein oikeus päätyi purkamaan tuomion pääosin. Valtakunnansyyttäjä päätti vuoden alussa kuitenkin jatkaa syytteen ajamista uudessa oikeudenkäynnissä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Syyte mukailee Turun hovioikeuden langettavaa tuomiota. Sen mukaan Auer ja mies tekivät lapsille moninaista fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa vuosina 2007–2009. Lisäksi heidän syytetään muun muassa kahlinneen lapsia, kuvanneen heitä alasti sekä viillelleen heitä.
Auerin neljää lasta on määrä kuulla marraskuun aikana. Joulukuun ensimmäisellä viikolla oikeudenkäynnissä siirrytään Auerin ja tämän ex-miesystävän kuulemisiin. Sen jälkeen vuorossa on muun muassa lasten sijaisvanhemmat ja alkuperäisessä oikeudenkäynnissä kuultuja lääkäreitä ja muita asiantuntijoita.
Oikeudenkäynti kestää ensi vuoden puolelle asti.