Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamisen alla EU:n johtajat julkaisivat julkilausuman, jossa ne vaativat sotatoimista luopumista tai ainakin niiden merkittävää vähentämistä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan rajojen vetoa tärkeämpää on se, että mahdollisen tulitauon ja alustavan rauhan ehtona on se, että Ukrainalle tarjotaan kunnolliset turvatakuut. Se on ainoa mahdollisuus tarjota Ukrainalle suvereniteetti, jonka perään julkilausumassakin kysyttiin.
Alueluovutuksia on tulossa väistämättä, mutta turvatakuut ovat Ukrainan tulevaisuuden kannalta kohtalon kysymys.
– Ukrainan itsemääräämisoikeus on alueluovutuksia suurempi kysymys. Jos Ukraina ei saa uskottavia turvatakuita, niin se jää haavoittuvaiseksi Venäjän painostukselle. Jos Yhdysvallat ja Eurooppa sen mukana väsyvät Ukrainan auttamiseen, niin olemme askeleen lähempänä tilannetta, jossa Ukraina menettää suvereniteettinsa, koska Venäjä pystyy painostamaan Ukrainaa ulkopolitiikan keinoin uhkaamalla sitä sotilaallisella iskulla, Lassila sanoo Verkkouutisille.
– Jos Ukraina saa uskottavat turvatakuut, halukkaiden koalition mailta ja jopa Yhdysvalloilta, niin Ukraina pystyisi silloin varustautumaan kunnolla kohtaamaan Venäjän mahdollinen seuraava aggressio. Turvatakuut mahdollistaisivat Ukrainan integroitumisen länteen.
Sodan kuluessa Venäjä on ilmaissut tavoitteekseen Ukrainan alistamisen hallintaansa. Lassila on varovaisen optimistinen sen suhteen, että Venäjän on luovuttava tavoitteestaan.
Jos rajat vedettäisiin nykyisillä rajoilla, niin millainen Ukraina tuhkasta nousisi? Mahdolliset alueluovutukset tietäisivät sitä, että merkittävä osa Ukrainan teollisuutta ja luonnonvaroja jäisivät Venäjän puolelle.
– Voi olla jopa Ukrainan etu, jos valloitetut alueet jäävät Venäjän puolelle. Niiden jälleenrakennus vaatisi valtavia taloudellisia ponnisteluja Ukrainan hallussa olevien alueiden jälleenrakentamisen lisäksi. Venäjän valtaamat alueet ovat sodan tuhoamia ja monin paikoin elinkelvottomia, Lassila sanoo.
– Taloudellisen kasvun hedelmät ovat huomattavasti enemmän Ukrainan hallitsemilla alueilla. Alueluovutukset eivät tule olemaan Ukrainan kohtalonkysymys samalla tavoin kuin turvatakuut ja se, että Ukraina pysyy suvereenina valtiona.
Suomen kannattaa vaikuttaa Yhdysvaltoihin
Iso kysymys on se, että milloin sota loppuu. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on puhunut siitä, että tulevat viikot ratkaisevat Ukrainan kohtalon. Lassilan vastaus on arvoituksellisempi, eikä hän uskalla ennustaa, onko kyse viikoista vai kuukausista.
– Olemme selkeästi lähempänä rauhaa kuin tämän vuoden alussa. Jonkinlaista momentumia on aistittavissa siinä, että Putin suostuu tapaamiseen Trumpin kanssa. Venäjällä on yritystä ja toivoa sille, että Trumpin avulla Venäjä saisi ratkaisun, joka on sille siedettävä, Lassila sanoo.
– Venäjä ei luovu maksimaalisista tavoitteistaan Ukrainan suhteen, mutta se priorisoi ne uudelleen ja laittaa niille uudenlaisen aikajänteen.
Presidentti Stubb on rakentanut hyvät suhteet Yhdysvaltain presidenttiin. Hänen merkityksensä neuvotteluissa on huomioitu maailmalla. Kansainvälinen lehdistökin on huomioinut, kuinka Trump kuuntelee, mitä Stubb sanoo. Suomea on pidetty usein sillanrakentajana idän ja lännen välissä. Nyt silta on rakentunut erityisesti lännen suhteen kiitos Stubbin erinomaisten golf-taitojen ja verkostoitumisen.
Mikä arvo sillä on, että Stubbin rooli on niin iso?
– Trumpin kaltaisen henkilön osalta henkituhoutunut rakennus Druzhkivkassa Donetskin alueella 15.8.2025lösuhteet ovat kaikki kaikessa. Tässä suhteessa Stubbilla on huomattavaa ulkopoliittista pääomaa suhteessa Yhdysvaltoihin, mutta valitettavasti sekään ei yksin takaa Trumpin politiikan ulostuloja. Riski radikaaleista käännöksistä on olemassa niin kauan kuin Trump on presidenttinä.
Suhteessa Venäjään Suomella ei ole enää erityisasemaa. Suomi ei pysty enää vaikuttamaan Venäjän päätöksiin, joten sen tähden Lassila näkee, että Suomi on koputtanut oikeaa puuta.
– Valitettava tilanne on, että tarvitsemme Yhdysvaltojen tukea. Eurooppa tarvitsee edelleen enemmän omaa toimijuutta, jotta emme joudu menemään niin paljon Yhdysvaltojen selän taakse.