Yleisöluento ke 26.3. klo 18–19 Valve-sali, Hallituskatu 7, Oulu:
”Supertietokoneet, tekoäly ja sen sellaiset”, Pekka Manninen
Mitä ovat supertietokoneet, ja mihin niitä käytetään? Miten tekoäly toteutetaan? Millaisia ovat kvanttitietokoneet? Suurteholaskennan merkitys kasvaa jatkuvasti tieteellisten ongelmien ratkaisussa, ja Suomi on alalla kansainvälisesti noteerattu edelläkävijä.
Yleisö on tervetullut seuraamaan ajankohtaista, kaikille avointa Studia Generalia -esitelmää laskennallisen tieteen huipulta! Vuorovaikutteisessa esitelmässä perehdytään historian, nykyhetken ja tulevaisuuden suurimpiin tietokoneasennuksiin ja niiden merkitykseen tieteelle. Lisäksi tarkastelemme tekoälyn nykytilaa, ja mitä siltä voidaan odottaa tulevaisuudessa.
FT, dosentti Pekka Manninen on Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n Tiede ja teknologia -yksikön johtaja. Hän on muun muassa EU:n tämän hetken suurimman julkisen, Kajaanissa sijaitsevan supertietokone Lumin pääarkkitehti ja vastuullinen johtaja. Manninen vastaa myös rakenteilla olevasta EU:n tekoälypalvelukeskuksesta LUMI AI Factorysta.
Fysiikan päivien huippututkijat haastateltavissa
Fysiikan päivien aikana tutkijat jakavat Linnamaalla esityksiä monipuolisista aiheista, jotka kattavat teoreettisen, kokeellisen ja soveltavan fysiikan viimeisimmät edistysaskeleet. Koko ohjelma nähtävillä englanniksi. Oulun yliopiston kvanttifyysikko Matti Silveri ja avaruusfyysikko Lauri Holappa vastaavat fysiikan päivien järjestelyistä ja kertovat mielellään lisää.
Fysiikan huippututkijat ovat mielenkiintoisia haastateltavia, ja pääluennoitsijoiden aiheet kytkeytyvät Oulun yliopiston korkeatasoiseen tutkimukseen fysiikan eri aloilla.
Karl Laundal Bergenin yliopistosta Norjasta lukeutuu maailman johtaviin avaruustutkijoihin. Hän on erikoistunut yhteiskunnan modernille infrastruktuurille tärkeiden avaruussääilmiöiden mallintamiseen. Hän on kehittänyt menetelmiään Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa, ja niitä käytetään myös maaliskuussa 2025 laukaistavassa NASAn EZIE-satelliitissa. EZIE-missioon kuuluu myös Maan pinnalla toimivia magnetometreja, joista yksi on sijoitettu Kastellin lukioon Ouluun, mistä lisätietoja Lauri Holapalta.
Martha Constantinou Temple-yliopistosta Yhdysvalloista on maailman johtavia hadronirakenteen tutkijoita. Hänen työnsä keskittyy erityisesti vahvan vuorovaikutuksen teorian, kvanttiväridynamiikan (QCD) tutkimiseen hilamenetelmän avulla. Hän on saanut Yhdysvaltain energiaministeriön (DOE) vuoden 2019 Early Career -palkinnon sekä Selma Lee Bloch Brown -professuurin tunnustuksena merkittävästä tutkimustyöstään. Hän on myös aktiivisesti mukana kansainvälisissä tieteellisissä yhteistyöhankkeissa, ja toimii muun muassa Franklin Institute -tiedekeskuksen fysiikkapaneelin jäsenenä, jossa hän osallistuu merkittävimpien kansainvälisten tieteellisten saavutusten arviointiin.
Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa fysiikka on keskeistä useissa tutkimusyksiköissä, kuten nano- ja molekyylisysteemien Nanomo-tutkimusyksikössä, jonka tutkimus kattaa aiheita ilmakehän tutkimuksesta nanomateriaaleihin sekä kvanttitason teoreettiseen fysiikkaan ja biolääketieteelliseen fysiikkaan.
Avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksikössä tutkitaan Aurinkoa, aurinkotuulta, revontulia, Maan magneettikenttää ja yläilmakehää sekä näiden keskinäistä vuorovaikutusta. Tähtitieteen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää koko maailmankaikkeutta sekä planeettoja, tähtiä ja galakseja.
NMR-tutkimusyksikkö keskittyy moderniin ydinmagneettiseen resonanssispektroskopiaan. NMR-ilmiö tunnetaan erityisesti lääketieteellisestä magneettikuvauksesta, ja sitä käytetään laajasti myös muilla aloilla kuten vihreän siirtymän edistämiseen tai arkeologiaan.
Lue lisää Oulun yliopiston tutkimuksesta