Neuvottelut Ukrainan sodan päättämisestä eivät edenneet Alaskassa, mutta yhdellä rintamalla yhteydenpito Venäjän ja Ukrainan välillä on edelleen aktiivista. Maat ovat onnistuneet sodan tuoksinassa neuvottelemaan vankienvaihtoja, joissa omalle puolelleen on palannut jopa 10 000 sotavankia ja kaatunutta. Asiasta kertoo Wall Street Journal.
Kaikki alkoi siitä, kun eräs ukrainalaissotilas tarkisti kuolleen venäläissotilaan taskuja. Sieltä löytyi puhelin, joka päätyi Ukrainan sotilastiedustelupalvelu HUR:n apulaispäällikkö Dmytro Usovin pöydälle.
Harmaapartainen Usov selasi kännykän osoitetietoja ja päätti soittaa yhteystiedolle, joka vaikutti sotilasarvonsa perusteella olevan kuolleen venäläissotilaan yksikön komentaja.
– Upseerinne on kuollut, Usov kertoi. Hän laittoi perään kuvan ruumiista ja teki ehdotuksen: Saatte miestenne ruumiit, jos me saamme omanne.
Puhelusta alkoi muutamien ruumiiden vaihto, joka myöhemmin kasvoi tuhansien sotavankien vaihdoiksi.
Venäjän ja Ukrainan yhteydenpito on poikkeuksellista, sillä muilla tasoilla maat eivät ole yhteyksissä. Suurlähetystöt on suljettu, ja Vladimir Putin on kieltäytynyt tapaamasta Volodymyr Zelenskyiä. Vankienvaihdot ja niiden suunnittelut kuitenkin jatkuvat salaisten sotilastiedustelukanavien kautta.
Tällainen yhteistyö sodassa on poikkeuksellista. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto ei vapauttanut viimeisiä saksalaisvankeja ennen vuotta 1956. Vietnamin sodassa vankienvaihdot alkoivat vasta vuonna 1973, kaksi vuotta ennen koko sodan päättymistä.
Usovilla on tapa kuvata viimeistä keskusteluyhteyttä osapuolten välillä.
– Vaikka olemme vihollisia, vaikka Venäjä on hyökkäjä, olemme saavuttaneet tietyn yhteydenpidon tason, Usov selittää.
– On hankalaa taistella heitä vastaan, ja on hankalaa neuvotella heidän kanssaan. Mutta samaan aikaan teemme sen rehellisesti.
Vaikka vankienvaihdot sodan aikana alkoivat Usovin puhelusta, ovat niiden juuret kuitenkin syvemmällä.
Kun venäläisseparatistit miehittivät osia Itä-Ukrainasta vuonna 2014, kokoontuivat Ukrainan ja Venäjän edustajat Minskiin neuvottelemaan. Sveitsiläisdiplomaatti Tony Frischin mukaan ukrainalaisten ja venäläisten välit olivat jäätävät: Osapuolet riitelivät jopa kartalla näkyvistä nimistä, eivätkä halunneet olla neuvottelujen ulkopuolella missään tekemisissä keskenään.
Neuvottelujen aikana Putinin kanssa läheinen ukrainalaisoligarkki Viktor Medvedtšuk ilmoitti matkustavansa Moskovaan tapaamaan ”henkilöä, jonka nimessä on viisi kirjainta”. Nopeasti kävi ilmi, että Putin halusi aikaiseksi jonkinlaisen vaihtokaupan. Alkoi sarja pieniä ja riitaisia vankienvaihtoja, joissa vankien ”arvosta” riideltiin. Lopulta 125 kokouksen jälkeen vaihdettiin yhteensä 600 vankia.
– Voin sanoa, joskus se oli kuin marokkolaisella torilla käyty keskustelu lampaista tai lehmistä, Frisch sanoo.
Kun täysimittainen sota alkoi vuonna 2022, kaikki kommunikaatiokanavat katkesivat. Keskustelut olivat muutenkin mahdottomia luottamuspulan takia. Tässä tilanteessa kuolleen venäläisupseerin puhelin osoittautui arvokkaaksi.
Usov, joka salaili puheluissa omaa nimeään ja käytti kutsumanimeä Stayer, rakensi kuitenkin hitaasti luottamuspääomaa venäläisten kanssa. Lopulta hänen vastapuolensa paljastui: Neuvosto-Ukrainassa syntynyt Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:n kenraali Aleksandr Zorin.
– Tapa, jolla hän puhui ja keskusteli asioista vastasi hänen kenraalin arvoaan. Hän oli kaikkien heidän yläpuolella, joiden kanssa olin aiemmin puhunut, Usov kertoo.
Myöhemmin Usov tapasi Zorinin miehitetyssä Itä-Ukrainassa Mariupolissa, jossa taistelut raivosivat edelleen saarretulla Azovin terästehtaalla. Tiedustelupomo matkasi alueelle sotilasautossa valkoinen lippu liehuen, ja neuvottelut alkoivat.
Lopulta osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen: Ukrainalaiset antautuisivat ja heidät vietäisiin vankiloihin Venäjälle. Turkissa käytyjen neuvottelujen lopputuloksena Mariupolin soturit vaihdettiin Ukrainan vangitsemaan Medvedtšukiin.
Sittemmin Usov ja Zorin ovat jatkaneet vankienvaihdon koordinointia. HUR:n päämajassa analyytikot vastaavat omaisten kyselyihin ja selaavat sosiaalista mediaa saadakseen vihjeitä sotavankien olinpaikoista.
Työ sotavankien saamiseksi kotiin siis jatkuu. Vaikka muuten neuvottelut junnaavat paikoillaan, sotavankien suhteen yhteydenpito kahden tiedustelu-upseerin välillä jatkuu.