Syystä tai toisesta yritykset puhuvat epämääräisesti ”tekoälystä” mieluummin kuin koneoppimisesta, kielimalleista tai automaattisesta tietojenkäsittelystä, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Liisa Kauppinen.
Aamulehti
Olisi syytä huoleen, jos pelkkä yrityksen tulosraporttiin kirjattu maininta tekoälystä saisi osakekurssin ampaisemaan. Sellaisesta ollaan kuitenkin vuosien päässä.
Näin katsoi tällä viikolla Nordea-pankin päästrategi Antti Saari Helsingin Sanomien haastattelussa (4.11.). Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla ei siis ole tekoälyvetoista kuplaa, tunnelma on vain innostunutta.
Huh, helpotuksen huokaus!
Itse olen ollut päinvastoin huomaavinani, ettei ole niin pientä yhden hengen ”tekoälytiimiä”, etteikö se olisi pörssiyhtiön osavuosikatsauksessa oman mainintansa arvoinen.
Kokonaan oma lukunsa on, mitä ”tekoälyllä” oikein tarkoitetaan. Lounaspöytäkeskusteluista ja lehtijutuista voin päätellä, että ”tekoäly”-sanalla viitataan yhtä hyvin laajoihin kielimalleihin, koneoppimiseen kuin ihan tavallisiin sääntöihin pohjaaviin koodinpätkiin.
Oikeastaan se voi olla mitä vain, mitä aiemmin kutsuttiin termillä ”automaattinen tietojenkäsittely” eli ATK.
Inhimillistä ajattelu- ja ongelmanratkaisukykyä huokuva ”tekoäly”-termi yleistyi keskustelussa, kun OpenAI julkaisi vuoden 2022 lopulla jättimäiseen kielimalliinsa perustuvan ChatGPT-keskustelubotin.
Vastaavat tekstiä generoivat konejutustelijat lienevät keskivertokansalaiselle edelleen se tiedostetuin kosketuspinta ”tekoälyyn”.
Kun myöhemmin uutisotsikossa sitten näkee ”tekoälyn” suunnitelleen uusia antibiootteja, syntyy auttamatta mielikuva tutkijasta antamassa keskusteluikkunan kautta kehotteita kielimalliin perustuvalle avustajalle.
Todellisuudessa antibioottien kohdallakin on kyse koneoppimisesta, siis karkeasti ottaen tietokoneavusteisesta, hyvin edistyneestä tilastollisesta analyysistä.
Näin on melkeinpä aina oikeasti lupaavien ”tekoälyratkaisujen” kohdalla. Koneoppimiseen pohjaavat toki myös ne kuuluisat laajat kielimallit. On kuitenkin vielä paljon matkaa siihen, että ne tarjoilisivat käyttäjälleen tieteellisiä läpimurtoja.
Syystä tai toisesta liiketoimintansa ”tekoälyyn” nojaavilla yrityksillä ja konsulteilla ei ole ollut minkäänlaista tarvetta täsmentää tätä tai ylipäätään kaikkeen sopivan taikasanansa merkityssisältöä. Tosin media tai sijoittajat eivät nähtävästi ole liiemmin sellaista kyselleetkään.
Miksi yhtiöt ja konsultit puhuvat tekoälystä eivätkä koneoppimisesta tai ATK:sta?
Osakekursseilla nyt ainakaan ei ole minkäänlaista osuutta asiaan. Kuten ei ollut silloinkaan, kun hollantilainen pörssiyhtiö ASML ilmoitti tänä syksynä pistävänsä kielimalli-…, anteeksi, tekoälyfirmaan kiinni reilun miljardin.
ASML:n osakkeiden markkina-arvo on noussut sen jälkeen yli 30 prosenttia, karkeasti 100 miljardia. Sekin on ollut puhdasta sattumaa.
Muutenhan ilmassa olisi merkkejä kuplasta.
Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.