Asumislisälle siirtyminen tarkoittaa monelle opiskelijalle aikaisempaa matalampaa asumisen tukea, jonka myötä myös tarve opintolainalle saattaa kasvaa, kirjoittaa yliopistokirjeenvaihtaja Iina Thomsson.
5.11. 19:00
Aamulehti
Opintolaina on siitä jännittävä laina, että sitä voidaan myöntää, vaikka sen saajan maksukyvystä ei olisi varmuutta tulevaisuudessa. Toki lainalla on valtiontakaus, mutta lopulta nostettu pääoma korkoineen palaa ottajansa maksettavaksi. Vuonna 2023 Kela maksoi hoitamattomia opintolainoja pankeille noin 85 miljoonan euron arvosta. Viime vuonna vastaava summa oli yli 112 miljoonaa euroa.
Pitkään elettiin aikoja, jolloin opintolainan voi sanoa olleen lähes ilmaista. Vuoden 2023 aikana euribor, johon monen opintolainan korko on sidottu, aloitti pahaenteisen nousunsa. Lainan korko saattoi vuonna 2024 nousta 4,5 prosenttiin. Realisoitui, miten kalliiksi opintojen aikana nostettu lainaraha saattoi tulla.
Tämän vuoden elokuussa opiskelijat siirtyivät pääosin opintotuen asumislisälle. Syyskuussa opintotuen asumislisää sai 143 000 opiskelijaa. Asumislisälle siirtyminen tarkoittaa monelle opiskelijalle aikaisempaa matalampaa asumisen tukea, minkä myötä myös tarve opintolainalle saattaa kasvaa.
Tällöin on hyvä pysähtyä pohtimaan, millaisiin lyhennyksiin on valmistuttuaan kykenevä. Millainen on alan työllisyys tai palkkataso? Armon aikaa ennen lainan takaisinmaksun alkua on muutama vuosi.
Kuka uskaltaa ottaa lainaa näiden pohdintojen jälkeen? Esimerkiksi lääkärin koulutuksella voi olla melko varma, että töitä löytyy koulun päättymisenkin jälkeen ja palkkatasokin pysyy melko hyvänä. Sen sijaan humanististen alojen sekä taidealan opiskelijat saattavat joutua miettimään tarkemmin, millaiset lainan lyhennysmahdollisuudet epävapaa työkenttä tarjoaa siinä vaiheessa, kun korkoja aletaan perimään.
Toki kelan korkotuen kautta voi saada helpotusta tiukan paikan tullen ja takaisinmaksusuunnitelma tehdään elämäntilanteen mukaan, mutta tietynlainen ennakointi jo opintojen aikana auttaa.
Toisaalta aina ei ole vaihtoehtoja, vaan rahat elämiseen on revittävä jostain– jos ei töiden kautta niin lainasta. Silloin on vain pakko luottaa siihen, että elämä kantaa.
Kirjoittaja on Aamulehden yliopistokirjeenvaihtaja.