Helena Ylänen
Kolmimiehinen rokkibändi Hurriganes on virallistanut asemansa Suomen suosituimpana yhtyeenä. Syyskuun aikana sen vuotta aikaisemmin julkaistua Ip-levyä Roadrunner oli myyty yli 50 000 kappaletta. (Levyn hinta 29:80 mk.)
Ennen kuin timanttilevyt oli ehditty valmistaa ja jakaa Roadrunnerin tekijöille, levyä oli myyty vielä lisää, yhteensä yli 65 000 kappaletta.
Herraskaisen helsinkiläisravintolan kabinetissa juhlittiin tiistaina virallisesti tuota timanttia, mutta ihmisten huulilla oli suurempi uutinen: edellisenä päivänä kauppoihin ehtinyttä yhtyeen kolmatta Ip-levyä, nimeltä Crazy Days, oli jo ehditty myydä 25 000 yksikköä, mikä olisi oikeuttanut kultalevyyn.
– –
Toiminnanjohtaja Arto Alaspää jakoi timanttilevyt Hurriganesien pomolle ja rumpalille Remu Aaltoselle ja basistille Cisse Häkkiselle sekä tuottajayhtiön, Love-levyn toimitusjohtajalle Chrisse Schwindtille ja vielä yhden ruotsalaiselle äänitysstudiolle Marcukselle.
Aaltosen ja Häkkisen lisäksi yhtyeen kitaristina toimi kahdella ensimmäisellä levyllä Albert Järvinen. Hänen tilallaan on Ile Kallio, joka soittaa uusimmalla levyllä.
Hurriganesien voima on lavalla, missä Remun mukaan asetutaan yleisön tasolle. ”Jos mä huudan, huutaa jengi.”
Remu vierastaa yhtyeensä levyjä. ”Biisit on hyviä, mutta huonosti soitettu”. Syynä on ensisijaisesti tottumattomuus tehdä työtä studiossa. Lavalla on tilanteen luomaa ”fiilistä”, studio on jäykkä.
Kahdella metroasemalla harjannostajaiset
Kulosaaren ja Sörnäisten metroasemien harjannostajaisia vietettiin keskiviikkona. Kulosaaren aseman ensimmäinen rakennusvaihe valmistuu ensi vuoden helmikuussa.
Metroradan kiskoelementit ulottuvat tällä hetkellä Kulosaaresta Junatielle saakka. Kulosaaren metroaseman runko on valmistunut. Kuva: Hannu Lindroos / HS
Kulosaaren aseman harjannostajaisten yhteydessä vietettiin Sörnäisten metroaseman laiturihallin esivaiheen harjannostajaisia.
Laiturihallin kalliolujitustyö on suoritettu erillisenä urakkana ja työn vastaanottotarkastus on lähipäivinä.
Rahavaikeuksia tiedossa muillekin kuin teineille
Konkurssin partaalla horjuu ensi vuonna moni muukin nuorisojärjestö kuin Teiniliitto, elleivät ne vähennä jyrkästi toimintojaan.
Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Martikainen (kes) sanoo, että valtion talousarvioesitys ennakoi nuorisotyölle ei vain välivuotta, vaan myös takaiskua.
Nuorisoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Martikainen säilyttää rauhallisuutensa Teiniliiton valtionavusta puhuessaan. Hän huomauttaa, että määrärahoja esittäessään nuorisoneuvosto on tähän asti ollut yksimielinen. Kuva: Pentti Koskinen / HS
Olavi Martikainen, 33, suhtautuu Teiniliiton rahajupakkaan lapinlahtelaisen talonpojan jäyhyydellä. Hän paheksuu niitä, jotka ilakoivat vahingoniloisina: ”Näin siinä käy, kun lapset alkavat politikoida”.
Toisaalta hän ei yhdy niihin, jotka näkevät valtionavun jarruttamisessa poliittisen ajojahdin makua, kommunistiseksi luonnehditun Teiniliiton tappamisen yritystä.
Silti Martikainen myöntää, että asia on kinkkinen. Hän heittää huulen: ”Seuraavaksi minua tulee haastattelemaan poliisisanomien toimittaja”.
Nuorisoneuvoston puheenjohtaja kertoo, että vielä vähän aikaa sitten häneltä tiukattiin, miksi teineille ei anneta valtionapua. Nyt kysytään, miksi heille on ylipäätänsä rahaa myönnetty.
Vantaan ulkoilijoille joenvarsireittejä ja vapaa-ajan keskuksia
Vantaanjoen ja Keravanjoen rannat Vantaan kaupungin alueella aiotaan saada vähitellen virkistyskäyttöön.
Rantojen maankäytöstä on tehty suunnitelma, jossa on vapaa-aikakeskuksia, ulkoilun tukikohtia, rantoja myötäilevät kävelytiet ja ratsastuspolkuja.
Suurta huomiota on kiinnitetty maiseman hoitoon. Peltomaisemat halutaan pitää tulevaisuudessakin viljeltyinä. Rannoilta ehdotetaan suojaistutuksia, palstaviljelyalueita ja ryhmäpuutarhaa.
Vantaankosken vanhaa villatehdasta on kaavailtu ravintolan paikaksi. Tehtaan käytöstä tehdään vielä perusselvitys. Kuva: Hannu Lindroos / HS
Varsinainen virkistyskeskus on suunniteltu Vantaankoskelle, jossa kaupunki omistaa kaksi tilaa kosken ympäristössä. Jatkosuunnittelu on jo vireillä Vantaankoskella olevalle viilatehtaalle ja vanhalle myllylle ympäristöineen tehdään tarkempaa yleissuunnitelmaa.
Viilatehdasta voidaan käyttää ravintolana. Kivinen ja suhteellisen hyväkuntoinen rakennus on kauniilla paikalla aivan joen partaalla. Myös vanha mylly on korjauskelpoinen. Sitä on ehdotettu retkeilymajaksi.
Hanasaaren hiilikentät laajentuvat
Merihaan asuntoalueen nurkilla oleva Hanasaaren hiilivarastoalue laajenee, kun satamalaitos siirtää Länsisatamasta Saukon hiililiikenteen Hanasaareen viimeistään v. 1977.
Satamalaitos on löytänyt Hanasaaresta hiililleen tilaa ja ”oman sopen”, vaikka kaupungin sähkölaitos samaan aikaan valittelee Hanasaaren hiilivaraston ahtautta ja on aikeissa siirtää osan varastostaan Kyläsaareen.
Satamalaitos on saanut hallintaansa Hanasaaresta yli 8 000 neliömetrin alueen kaasulaitokselta ja katsoo nyt, että tälle 130 metriä pitkälle ja 60 metriä leveälle paikalle voitaisiin hiilentuonti keskittää.
Saukon laituri otetaan yleissuunnitelman mukaan konttiliikenteen käyttöön.
Tällä hetkellä Hanasaaressa sijaitsevat paitsi kaasulaitoksen hiilivarastot myös sähkölaitoksen hiilikentät.
Hanasaaren hiilivuori on nyt 35 metriä korkea: lähes yhtä korkea kuin taustalla olevat Merihaan 14-kerroksiset talot. Kuva: Sverker Ström / HS
Lähes koko Argentiina vaatii Peronin eroa
Buenos Aires (Reuter)
Argentiinan presidentin Maria Estela Peronin virkakausi näytti lähestyvän loppuaan keskiviikkona argentiinalaisten vaatiessa lähes yksimielisesti häntä astumaan syrjään.
Vain pieni oikeistoperonistien ryhmä taistelee viimeiseen asti pitääkseen 44-vuotiaan Juan Peronin lesken virassa. Rouva Peron toipuu paraikaa sairaalassa sappirakkovaivoista, kuten virallisesti on ilmoitettu.
Samaan aikaan ammattiyhdistysjohtajat, oppositiopuolueet, asevoimien jäsenet, Peronin oman oikeuspuolueen johtajat sekä hallituksen jäsenet olivat yhtä mieltä siitä, että Isabel Peron ei pysty enää hallitsemaan.
Presidentti joutuu kamppailemaan lumivyöryn tavoin paisuvan skandaalin kanssa, hänen 16 vallassaolokuukautensa aikana on valtion varoja käytetty väärin.
Koonnut Jarkko Rahkonen
Lue lehti: hs.fi/aikakone