Ilmasto|EU-maat ovat päässeet sopuun ilmastotavoitteista tulevalle vuosikymmenelle. HS käy läpi sovun pääasiat.
5.11. 16:46 | Päivitetty 5.11. 17:17
Bryssel
EU-maat pääsivät keskiviikkona sopuun ensi vuosikymmenen päästövähennystavoitteesta läpi yön jatkuneiden vaikeiden neuvotteluiden jälkeen.
Kyse on merkittävästä päätöksestä, sillä ilmastolakiin kirjattava päästövähennystavoite vuodelle 2040 ohjaa EU:n ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikkaa seuraavat 15 vuotta. Päätöksellä on vaikutuksia yritysten investointipäätöksiin ja kuluttajien elämään.
Päätöksellä EU toivoo myös kirittävänsä muita maita määrätietoisempiin ilmastotoimiin torstaina käynnistyvissä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Brasiliassa.
HS käy läpi EU:n ilmastosovun pääasiat.
Kuinka paljon EU aikoo vähentää päästöjä?
Euroopan komissio esitti, että EU sitoutuisi vähentämään nettopäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoteen 1990.
Vaikka esimerkiksi Pohjoismaat ja Saksa tukivat esitystä, se oli liikaa etenkin Italialle ja Itä-Euroopan maille, jotka vaativat siihen muutoksia.
Kompromissina EU sitoutuu nimellisesti 90 prosentin päästövähennystavoitteeseen. Toisaalta ministerit sopivat, että EU:n sisäinen päästövähennystavoite on vain 85 prosenttia.
Erotus on tarkoitus kattaa kansainvälisillä hiilikrediiteillä.
Millä ihmeen hiilikrediiteillä?
Hiilikrediitin ostaja käytännössä rahoittaa jonkin toisen tahon päästövähennyksiä ja ottaa osan päästövähennyksestä omiin nimiinsä. Esimerkiksi lentoyhtiöt käyttävät hiilikrediittejä päästöjensä kompensointiin. EU-maat rahoittaisivat päästövähennyksiä unionin rajojen ulkopuolella.
Kuinka iso osa päästövähennyksistä voidaan hoitaa EU:n ulkopuolella?
Hiilikrediittien osuus oli neuvotteluiden vaikeimpia kysymyksiä. Komissio esitti alun perin, että hiilikrediittien osuus olisi korkeintaan 3 prosenttiyksikköä, mitä esimerkiksi Suomi tuki. Puola ja Italia taas halusivat, että osuus nostetaan 10 prosenttiyksikköön.
Kompromissina syntyi malli, jossa osuus rajataan ensi vaiheessa 5 prosenttiyksikköön, mutta osuutta voidaan myöhemmin kasvattaa, mikäli komissio arvioi sen tarpeelliseksi ja jäsenmaat haluavat krediitteihin turvautua.
Miksi hiilikrediiteistä kiisteltiin niin kovasti?
Etenkin itäiset EU-maat pelkäävät ilmastotoimien kustannuksia ja vaikutuksia teollisuudelleen. Ne uskovat, että päästövähennystoimien rahoittaminen esimerkiksi kehittyvissä talouksissa on halvempaa kuin EU:n omien päästöjen vähentäminen.
Toisella puolella esimerkiksi Suomen hallitus katsoi, että ilmastotavoitteet tuovat Eurooppaan vihreitä investointeja. Siksi ne halusivat, että vain pieni osa toimista ulkoistetaan EU:n ulkopuolelle.
Toiseksi monet maat ovat huolissaan siitä, että EU-veronmaksajien varoja ohjautuu hämäriin hankkeisiin, jotka eivät välttämättä tuota luvattuja päästövähennyksiä. Siksi lakiin halutaan kirjata, että EU voi ostaa vain korkealaatuisia hiilikrediittejä.
Hiilikrediittien vastustajat varoittivat myös, ettei krediittien saatavuudesta ole takeita ja että ne voivat lopulta olla kalliimpi vaihtoehto kuin EU:ssa tehtävät ilmastotoimet.
Tästäkö neuvoteltiin koko yö?
Ei. Kokouslähteet kuvasivat yöllisiä neuvotteluja kaoottisiksi, kun skeptiset jäsenmaat alkoivat tuoda neuvotteluihin yhä uusia vaatimuksia. Lopulta kyse ei ollut vain ilmastolain sisällöstä, vaan poliittiseen sopuun kytkettiin monenlaisia elementtejä.
Puolan johdolla Itä-Eurooppa onnistui puskemaan läpi vaatimuksensa siitä, että EU lykkää liikenteen päästökaupan voimaantuloa vuoteen 2028. Suomea kokouksessa edustanut ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) sanoo, että tämä oli neuvotteluiden ratkaiseva myönnytys.
Päästökauppaan on tulossa myös hintavakauttajaa, joka estää polttoaineen voimakkaan kallistumisen.
Lue lisää: Ilmastosovun erikoinen seuraus: Bensan hinnannousu hidastuu
Myönnytyksenä autoteollisuusmaille komissio lupaa, että vuodelle 2035 asetettua uusien polttomoottoriautojen myyntikieltoa tarkastellaan uudelleen. Jonkinlaista jatkoaikaa polttomoottoreille voi odottaa, sillä komissio lupaa, että tarkastelu on teknologianeutraali ja ottaa huomioon vähähiiliset ja uusiutuvat polttoaineet. Esitys asiasta on tulossa vielä tänä vuonna.
Ilmastolakiin tulee myös välitarkastelupykälä, joka mahdollistaa 2040-tavoitteesta joustamisen, jos olosuhteet sitä vaativat.
Kuinka kunnianhimoinen ilmastotavoite on?
EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra sanoo, että jäsenmaiden hyväksymä kanta on tieteellisen tiedon mukainen. Hänen mukaansa EU jatkaa kunnianhimoisella ilmastolinjalla.
Tavoite jää kuitenkin EU:n ilmastopaneelin suosituksesta. Paneeli katsoo, että tieteellisen tiedon mukainen päästövähennystavoite EU:lle olisi 90–95 prosentin tavoite, joka toteutettaisiin ilman kansainvälisiä hiilikrediittejä.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Sopu ei ole vielä lopullinen. Seuraavaksi Euroopan parlamentin täytyy päättää omasta kannastaan päästövähennystavoitteeksi. Sen jälkeen lopullinen tavoite sovitaan jäsenmaiden ja parlamentin välisissä neuvotteluissa.
Vasta sitten, kun 2040-tavoite on lyöty lukkoon, Euroopan komissio voi antaa esityksiä siitä, millaisilla toimilla päästövähennyksiä tavoitellaan.
Oikaisu 5.11. kello 17.16: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että EU lykkää liikenteen päästökaupan voimaantuloa vuoteen 2027. Tosiasiassa sitä lykätään vuoteen 2028.