Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa ei tapahtunut suuria muutoksia suuntaan tai toiseen. Selkeät nousijat ovat kaksi suurinta.
Avaa kuvien katselu
SDP jatkaa kannatusmittauksen kärjessä. Toisena tulee kokoomus, kolmantena perussuomalaiset ja neljäntenä keskusta. Järjestys on sama kuin aiemmassa kannatusmittauksessa. Kuva: eduskunta, Petteri Sopanen / Yle ja Silja Viitala / Yle, grafiikka: Nanna Särkkä / Yle
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Eduskuntapuolueet pysyivät samoissa asemissa Ylen lokakuisessa kannatusmittauksessa kuukautta aiempaan verrattuna.
Selkeällä kärjellä jatkaa yhä SDP 25,4 prosentin kannatuksella. Sillä on jo yli kuuden prosenttiyksikön ero toisena tulevaan pääministeripuolue kokoomukseen, jonka kannatus on tasan 19 prosenttia.
Kolmantena jatkaa perussuomalaiset 14,6 prosentin kannatuksella. Neljäntenä on keskusta 13,8 prosentin kannatuksella.
Sekä keskustalla että perussuomalaisilla kannatus on tullut piirun verran alaspäin.
Keskustan loiva alamäki on jatkunut heinäkuusta asti, ja se menettikin pronssisijansa perussuomalaisille syyskuussa. Eniten kannatusta häviää työikäisten piirissä. Perussuomalaisilla pudotusta tulee naiskannattajien keskuudessa sekä nuorten aikuisten ja työikäisten keskuudessa.
Sen sijaan duunariäänestäjät ovat löytäneet takaisin perussuomalaisten taakse alkukesän pudotuksen jälkeen.
Kannatusmittaus on harvinaisen tasainen, sanoo myös Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.
– Voi sanoa, että tämä on jopa melkein harvinaisen stabiili mittaus, ei hirveästi muutoksia tällä kertaa.
Ei siis rajuja muutoksia kannatusrintamalla
Kaksi suurinta ovat myös mittauksen suurimmat nytkähtäjät mihin suuntaan tahansa katsottuna. Kun ihmisiltä on kysytty kannatusmittausta tehdessä, mitä puoluetta he äänestäisivät, jos vaalit olisivat nyt, äänestäjät ovat pysyneet pitkälti samalla kannalla jo parin kuukauden ajan.
Miksi suuria muutoksia ei tapahdu suuntaan tai toiseen?
Syitä voi hakea ei niin kuohuttaneesta lokakuusta politiikassa.
Eduskunnassa on väännetty muun muassa työttömyydestä ja hyvinvointialueiden rahoituksesta.
Pienemmässä mittakaavassa on ihmetelty lähiomaisten palkkaamista kansanedustajan avustajaksi ja kiitelty Suomen ja Yhdysvaltain jäänmurtajakauppoja lokakuun alkupuolella.
Sopu on löytynyt puolueiden kesken velkajarrusta, ja valtio ja seitsemän kuntaa pääsivät yhteisymmärrykseen niin sanotusta tunnin junasta.
Kannatusmittaus ei näy edes kahden puolueen kanssa, jotka kipuilivat velkajarrun kanssa eniten. Vasemmistoliitto jättäytyi lopulta velkajarrun ulkopuolelle, eikä vihreilläkään kannatusmuutos ollut mainittava.
Vasemmistoliiton kannatus inahti alaspäin 0,1 prosenttiyksikköä, vihreillä muutos oli 0,2 prosenttiyksikön lasku.
Näin kannatusmittaus tehtiin
Taloustutkimus haastatteli 2 520 ihmistä. Puoluekantansa kertoi 1 864 henkilöä (74 %).
Haastateltavilta kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.
Haastattelut tehtiin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina ja nettipaneelissa 6.10.– 4.11.2025.
Haastattelujen kohderyhmänä oli Suomen yli 18-vuotias väestö, pois lukien Ahvenanmaa.
Virhemarginaali on suurimmillaan 2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimuksen aineisto löytyy tästä linkistä.