HS:n tiedot|HS:n haastattelemien lähteiden mukaan Maria Kaisa Aula lipesi Keski-Suomen aluehallituksen puheenjohtajan tehtävästä hyvinvointialuejohtajan tontille. Lopulta paine talousvaikeuksissa olevalla hyvinvointialueella kasvoi liian suureksi ja luottamus Aulaan loppui.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Keski-Suomen hyvinvointialueella on ollut johtamisongelmia, jotka kärjistyivät johtajien eroamisiin viime viikolla.
Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula puuttui lähteiden mukaan liikaa operatiiviseen johtamiseen hyvinvointialuejohtajan ohi.
Taustalla vaikuttivat alueen taloudelliset ongelmat ja päätöksentekokyvyttömyys palveluverkon supistamisessa.
Keski-Suomen hyvinvointialueella on ollut useiden HS:n haastattelemien lähteiden mukaan johtamisongelmia, jotka ovat vaikeuttaneet päätöksentekoa alueella.
Ongelmat kärjistyivät viikko sitten tiistaina, kun hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet jätti aluehallitukselle eronpyynnön. Sunnuntaina tehtävästään pyysi eroa myös aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk).
Tollet oli virkahenkilö, Aula luottamustoimessa, johon hänet oli valittu aluevaalituloksen pohjalta. Aula toimi puolipäiväisenä puheenjohtajana, kuten monet muutkin aluehallitusten puheenjohtajat eri puolilla Suomea, koska tehtävä on vaativa ja aikaa vievä.
Lähteiden mukaan johtajakriisin taustalla vaikutti hyvinvointialueen taloudelliset ongelmat.
HS:n haastattelemien lähteiden mukaan Keski-Suomessa työnjako operatiivisen johdon ja luottamusjohdon välillä vinksahti jo viime vaalikaudella, kun Aula aloitti puheenjohtajana.
Aluehallitus johtaa lain mukaan hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta.
Aulan kerrotaan puuttuneen operatiiviseen johtamiseen voimakkaasti ja pitäneen esimerkiksi yhteyttä suoraan toimiala- ja vastuualuejohtajiin hyvinvointialuejohtaja Tolletin ohi.
Aula myös käytti oikeuttaan osallistua esimerkiksi lautakuntien ja toimielinten kokouksiin ”vähän liikaakin”, yksi lähde sanoo.
Aula itse kiistää HS:lle asian jyrkästi.
”Se ei pidä paikkaansa. Se minua tässä hämmentääkin, kun kaikki tätä väittävät. Olen kysynyt tätä Jan Tolletiltakin, että ohjaanko hänen ohitseen, ja hän on sanonut että ei.”
Aulan mukaan hyvinvointialueen alkuvaiheessa oli ”hässäköitä”, jossa saattoi tällaisia kokemuksia tulla, mutta nykyisellä valtuustokaudella hän ei koe puuttuneensa operatiiviseen toimintaan.
”Eikä se ole ohijohtamista, jos kansalainen kysyy minulta jotakin asiaa, ja kysyn sitä toimialajohtajalta”, Aula sanoo.
Valtiotieteen lisensiaatti ja yhteiskuntatieteen tohtori Aula oli keskustan kansanedustaja 1991–2003. Viime vaalikaudella hän toimi keskustalaisten valtiovarainministereiden valtiosihteerinä ja vaikutti keskeisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sote-uudistuksen etenemiseen. Aula sanoo, että hänen oli siltä pohjalta helppo toimia aluehallituksen puheenjohtajana.
”Kritiikissä on ollut sellaista, että olen liian ahkera ja liian osaava tai liikaa tukenut hyvinvointialuejohtajaa. Varmaan moni on kokenut hyvinvointialuejohtajan heikoksi, ja minä olen näyttäytynyt liian vahvana. Voi olla, että asioiden sanoittamisessa tai viestinnällisissä asioissa näin on voinut käydäkin. Mutta en ole johtanut hänen ohitseen, en todellakaan”, Aula sanoo.
Lähteiden mukaan Aula otti poliittisella ja sote-kokemuksellaan ilmatilan hyvinvointialuejohtaja Tolletilta esimerkiksi aluehallituksen kokouksissa. Yksi lähde kuvaa, että hän on pyrkinyt johtamaan hallituksen sijaan koko hyvinvointialuetta.
”Jos ajatellaan perinteisesti puheenjohtajan roolia, siinä annetaan puheenvuoroja ja lopuksi kootaan ajatuksia yhteen. Tällainen Aulan toimintatapa ei ole ollut”, yksi lähde toteaa.
Osa haastateltavista sanoo, että Aulan hakeutuminen Tolletin reviirille on peruja siitä, että Tollet ei ollut tarpeeksi kyvykäs johtamaan hyvinvointialuetta. Toiset taas sanovat, ettei Tollet ottanut tarpeeksi ärhäkkäästi johtajan vastuuta.
Diplomi-insinööri Tollet on ammattijohtaja, jolla on sote-kokemusta Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä ja laboratorioyhtiö Islabista. Hän on työskennellyt suuren osan työvuosistaan ulkomailla.
Keski-Suomen hyvinvointialue on arviointimenettelyssä eli valtion ohjauksessa. Alueen omat toimet esimerkiksi palveluverkon tiivistämisessä ja tulojen ja menojen yhteensovittamisessa eivät toistaiseksi ole olleet riittäviä, vaan alueelle on kertynyt paljon alijäämää.
Moni haastateltava korostaakin, että tyytymättömyyden juurisyynä on kehno taloustilanne ja tulos tai ulos -tilanne: Aula ja Tollet eivät ole saaneet alueen taloussuuntaa käännettyä, jolloin paine vaihtaa johtokaksikko kasvoi liian suureksi.
Samalla moni lähde kuitenkin alleviivaa, että alueen tilanne ei korjaannu automaattisesti sillä, että hyvinvointialuejohtaja ja aluehallituksen puheenjohtaja vaihtuvat.
Valtiovarainministeriö on antanut toistuvasti ymmärtää, että suurimmissa vaikeuksissa ovat ne hyvinvointialueet, jotka jäivät heti alussa telineisiin eivätkä ryhtyneet tarpeeksi määrätietoisesti yhteen sovittamaan aiemmin kuntien vastuulla olleita sote-palveluita.
Lähteiden mukaan Keski-Suomen hyvinvointialuetta on vaivannut päätöksentekokyvyttömyys, joka on näkynyt jokaisella hallinnon tasolla.
Yksi lähde kertoo, että viime valtuustokaudella virkahenkilöt tekivät esimerkiksi palveluverkon supistuksista laajan esityksen, jota kuitenkin karsittiin poliittisten päättäjien käsittelyssä.
Nyt supistukset ovat jälleen pöydällä, sillä arviointimenettelyä vetävä ryhmä esittää päätöksiä, joilla saataisiin palveluverkkoon vähintään 18,6 miljoonan euron säästöt.
”Silloin kun meillä olisi ollut itsenäisesti mahdollisuus päättää asioista, niin ei tehty”, alueen päättäjä sanoo.
Eniten porua Keski-Suomessa on herättänyt arviointiryhmän esitys, jonka mukaan alueen pitää luopua sellaisesta erikoissairaanhoidosta, joka olisi järkevintä toteuttaa yliopistollisissa sairaaloissa eli Keski-Suomen tapauksessa lähinnä Kuopiossa.
Keski-Suomen uusi aluehallituksen puheenjohtaja valittiin tiistaina: hän on keskustan ryhmästä tuleva Jani Ylälehto. Uusi hyvinvointialuejohtaja menee hakuun.