Tunnin juna|Kunnat alkavat käsitellä viime viikolla hyväksyttyä Länsiradan osakassopimusta perjantaina.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Pääministeri Petteri Orpo, valtiovarainministeri Riikka Purra sekä opetusministeri Anders Adlercreutz aikovat jäävätä itsensä Länsiradan käsittelyssä.
Orpo, Purra ja Adlercreutz istuvat valtioneuvoston lisäksi kaupunginvaltuustoissa, jotka käsittelevät osakassopimuksia.
Helsingin yliopiston emeritusprofessori Olli Mäenpää pitää ministerien aikeita perusteettomina.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja opetusministeri Anders Adlercreutz (r) ovat jääväämässä itsensä Länsirataa koskevassa käsittelyssä, kuten tekee myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps). Länsiradasta päätetään kaupunginvaltuustoissa ja talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Päätökset jääväämisestä vahvistettiin Helsingin Sanomille ministerien esikunnista.
Purra kertoi maanantaina HS:lle, että jäävää itsensä asiassa hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja todennäköisesti myös kotikuntansa Kirkkonummen kaupunginvaltuutettuna.
Orpo toimii kaupunginvaltuutettuna Turussa ja Adlercreutz Kirkkonummella. Molemmat kaupungit ovat Länsiradan osakaskuntia. Kunnat alkavat käsitellä viime viikolla hyväksyttyä Länsiradan osakassopimusta perjantaina.
Länsiradasta päättävissä kunnista asuu ministereistä Purran, Orpon ja Adlercreutzin lisäksi urheilu-, liikunta- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd). Poutala viestittää HS:lle, ettei vielä ole muodostanut jääväämisen osalta kantaansa ja kertoo selvittävänsä asiaa.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää tyrmää ministerien aikeet jäävätä itsensä Länsirataa koskevassa päätöksenteossa.
Perusteita jääväämiselle ei hänen mielestään ole sen paremmin kaupunginvaltuustossa kuin ministerivaliokunnassaan. Tämä johtuu siitä, ettei Länsirata tiettävästi synnytä suoraa hyötyä päätöstä tekeville, Mäenpää toteaa.
Ministerivaliokunnassa jääviydestä päättäminen perustuu virkamieheen sovellettaviin esteellisyysperusteluihin. Siihen saattavat kaatua myös ministerien nyt esittämät aikeet jättää itsensä päätöksenteon ulkopuolelle.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää. Kuva: Outi Pyhäranta / HS
”Perusteeton jäävääminen on menettelyvirhe. Niin ei pitäisi tehdä. Käsien peseminen poliittisesti ei ole peruste jäävätä itseään päätöksenteossa”, Mäenpää linjaa.
Valtuustossakaan itsensä jäävääminen poliittisista tai imagollisista syistä ei ole riittävä peruste.
”Ei valtuutettu voi mielivaltaisesti tai oman harkintansa mukaan olla pois päättämästä asiasta valtuustossa keksityllä tai huteralla perustelulla.”
Käytännössä päätöksenteosta voisi jättäytyä pois vain muun esteen, esimerkiksi sairauden, perusteella.
Rkp:n Adlercreutzin kannalta tilannetta mutkistaa myös se, että ministerivaliokunnassa kullakin puolueella tulisi olla oma edustajansa. Muuten valiokunta ei ole päätösvaltainen. Opetusministerin esikunta viestittää HS:lle, että tähän liittyviä järjestelyjä selvitetään.