Ilta-Sanomien kuvaaja Seppo Kärki kiersi kaikki 38 Merisäästä tuttua sääasemaa neljän vuoden aikana. Lopputulosta voi ihailla marraskuussa Sanomatalossa.
Aavaa merta, kivikkoisia saaria, majakoita ja Suomen kesän ihme. Ilta-Sanomien valokuvaajan Seppo Kärjen valokuvanäyttely Merisään asemista Suomen saaristosta maalaa Sanomatalon alakertaan kesäisen saariston.
Kärki antaa kuvillaan kasvot kaikille Merisäästä tutulle 38 sääasemille ympäri Suomen pitkää rannikkoa. Näyttely aukeaa Sanomatalossa katutasolla torstaina 7. marraskuuta kello 17 ja on esillä ainakin koko marraskuun ajan.
Kotka Rankki oli yksi ensimmäisistä asemista, jotka Seppo Kärki päätti kiertää. Hän innostui sen nimestä. Saari sijaitsee Kotkan edustalla. Kuva: Seppo Kärki / IS
Rannikkosäähavaintoasemien nimet ovat Merisään lähetyksistä monelle tutut, mutta harva tietää niistä muuta kuin nimen.
Juuri tämä sai Seppo Kärjen innostumaan projektista kesällä neljä vuotta sitten. Merisään radiosta uudestaan ja uudestaan toistuva mantra on oma rauhoittava äänimaisemansa. Sanat soljuvat kauniisti.
Mutta mistä ne oikeastaan kertovat? Kärki pohti asiaa ja halusi nähdä Kotka Rankin ja Nahkiaisen omin silmin.
– Nahkiainen – mikä se on, onko limainen vai mitä ihmettä?
Innostus kasvoi. Mies ja kamera lähtivät merelle.
Meri ei ollut Kärjelle ennestään tuttu elementti.
– Olen maakrapu. Nilsiästä, umpikiero savolainen, hän kuvailee itseään.
Projekti on tehty vapaa-ajalla, hiljakseen ja huolella.
Kärki ajatteli ensin, että kaikkien 38 aseman kiertäminen onnistuisi yhdessä kesässä. Asemia kertyikin tuona kesänä viitisentoista, mutta uusien asemien kuvaaminen vaikeutui kerta kerralta. Vaikeinta oli päästä niiden luo.
Kärki kuvasi kohteet dronella ja ikuisti myös itsensä paikan päällä.
Harmajan rannikkosääasema Helsingin edustalla oli viimeinen, jolla Kärki kävi tänä kesänä. Se oli saavutettavuudessa helpoimmasta päästä. Kuva: Seppo Kärki / IS
Fakta
Sata vuotta Merisäätä
Ylen Merisää-lähetys on maaliskuussa soinut radioaalloilla jo sata vuotta.
Suorassa radiolähetyksessä kuullaan merisääluenta päivittäin 38 havaintoasemalta. Aseman nimi, lämpötila, tuulen nopeus, suunta, näkyvyys.
Strömmingsbådan neljä, itä 6, näkyvyys 7.
Viidesti päivässä luettu säätiedotus sisältää kymmeniltä eri rannikkoasemilta muun muassa lämpötilan sekä tuulen suunnan ja nopeuden, usein myös vallitsevan säätilan ja näkyvyyden. Tiedot kokoaa Ilmatieteen laitos.
Säätiedotuksessa oli Kärjen projektin alkaessa 38 asemaa, ja ne kaikki Kärki on kuvannut. Sittemmin tietojen keruuta on supistettu. Säähavaintotoiminta loppuu syksyllä 2025 Jussarössä, Kumlingessa ja Bogskärissä.
Vaikein – ja samalla ikimuistoisin kuvattava oli Bogskärin asema. Se sijaitsee pienellä luodolla keskellä ulkomerta, aavaa ulappaa, eikä sen etelämmäs Suomessa pääse.
Ihan hirveän pitkä matka, Kärki sanoo.
Ei se halpakaan ollut. Pelkät bensat veneeseen maksoivat miltei tuhat euroa.
Bogskärissä taivas ja meri sekoittuivat horisontissa yhdeksi ja samaksi kuin tietokonegrafiikassa. Meri sattui olemaan peilityyni, tuulta tuskin lainkaan, hetki kuin unesta.
Asema piti kuvata dronella liikkuvasta veneestä.
Kun Kärki otti laskeutuvasta dronesta kiinni, sen roottorit viilsivät syvät haavat kolmen sormen päihin.
– Ne ovat terävät kuin giljotiinit, Kärki kuvailee.
– Oli aika veristä touhua, hän muistelee.
Onneksi mukana ollut kippari sai tyrehdytettyä haavat.
Kustavissa sijaitsevan Isokarin 30-metrisen majakan piirustukset tarkisti Helsingin isänä tunnettu arkkitehti Carl Ludvig Engel. Kuva: Seppo Kärki / IS
Monet kuvausmatkoista olivat nopeita, sinne ja takaisin -tyylisiä kuvausreissuja. Osa sääasemista sijaitsee piskuisilla saarilla, joihin ei voi rantautua. Nahkiaisen asema taas esimerkiksi on merenpohjaan juntattu majakka keskellä avomerta.
Mukaan lukeutui toisaalta myös pitkiä iltoja ja illallisia eri puolilla Suomen suurta merialuetta.
Vaikein kysymys piili usein siinä, miten paikat voi tavoittaa. Yhteysaluksella? Vuokraveneellä? Bogskärin suhteen Kärki harkitsi jopa lentokoneen vuokraamista.
Ystävä auttoi monessa kohtaa ja ajoi miestä ja kameraa halki merenselkää.
– Olen oppinut paljon merestä, Kärki toteaa.
Asemista kaksi sijaitsee ulkomailla: Gotska Sandön Ruotsin puolella ja Viljandi Virossa. Näyttelyä koottaessa matkaan tuli viranomaisyllätys, jonka takia Gotska Sandönin kuvaa ei vielä pääse näkemään. Ruotsin viranomaiset haluavat ensin tarkistaa ilmasta otetun kuvan linjansa mukaisesti. Ennen kuin virallinen lupa heltiää, taulu on Sanomatalon käytävällä peitettynä.
Seppo Kärjen Merisää-valokuvanäyttely Sanomatalon käytävägalleriassa 6.11. alkaen. Vapaa pääsy.