Suomeen asettunut egyptiläinen kuvataiteilija Nadia Tawfik (s. 1972) avasi keväällä omaa nimeään kantavan taidegallerian Somerolle. Galleristiksi ryhtymiseen johtivat intohimo taiteeseen, pyrkimys vahvistaa toimeentuloa ja rakkaus Someroon.
Tawfik vuokrasi viime vuoden lokakuussa taidegalleriaa varten tilan Akustintieltä. Remontointi venyi kevääseen, koska marraskuussa Tawfikilla oli yksityisnäyttely Egyptissä Aleksandriassa.
Taidegalleria avautui vappuna Nadja Tawfikin omalla näyttelyllä. Kesällä pidettiin kuitenkin suuret avajaiset, kun Tawfik sai heinä–elokuuksi esille nimekkään joukon paikkakunnalla vaikuttavia taiteilijoita. Mukana oli teoksia Antti Laitiselta, Anna-Kaisa Ant-Wuoriselta, Antero Kareelta, Hanna Saarikoskelta, Nora Paakkaselta, Anne Turkulaiselta, Ritva Kokkolalta ja Nadia Tawfikilta itseltään.
– Anna-Kaisa Ant-Wuorinen on ystäväni ja Antti Laitisen olin tavannut vuosia sitten, mutta muita en tuntenut. Aloin soitella heille kuukautta ennen avajaisia kesken kiireisen näyttelykauden, mutta saman tien kaikki lupasivat osallistua, Tawfik iloitsee.
Näyttelyn nimi oli Kohdatkaamme. Nimensä mukaisesti se yhdisti paikalliset taiteilijat ja näyttelykävijät.
Oma taidegalleria on riemun aihe. Egyptiläissyntyinen kuvataiteilija Nadia Tawfik perusti Someron keskustaan taidegallerian, joka on yhdistänyt niin taiteilijoita kuin näyttelykävijöitä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo
Marraskuuksi taidegalleriaan avautuu Somerolle kotiutuneen hollantilaissyntyisen kuvataiteilija Keanne van de Kreeken näyttely Katso meitä. Maalauksissa eläimen katse kohtaa ihmisen katseen ja johtaa pohtimaan ihmisten suhdetta eläimiin ja luontoon.
Nadia Tawfik korostaa suunnittelevansa kansainvälisen galleriansa tulevatkin näyttelyt niin, että korkea taso säilyy.
Tawfikin galleriaan näyttelynsä tuovat taiteilijat saavat käyttää ja täyttää tilaa haluamallaan tavalla. Parinkymmenen neliön näyttelytilan vieressä on pienempi huone, jonne näyttelyä voi jatkaa. Siellä sijaitsee myös galleriamyymälä.
Esillä olevien teosten lisäksi kaupan on muun muassa originaaleja kuvituksia, painokuvia, postikortteja ja mukeja. Tawfik pitää tärkeänä tuoda tarjolle kaikenhintaista taidetta, jotta ihmiset saisivat hankittua sitä itselleen vaikka sitten kahvimukin kyljessä. Hän painottaa taiteen näkemisen ja kokemisen tärkeyttä arkipäivässä.
– Kaiken keinotekoisen keskellä taide tuo elämäämme jotain todellista. Taiteen kokeminen kehittää ihmistä. Se saa meidät joustavammiksi, hyväksymään muutosta ja muita ihmisiä, Tawfik miettii.
– Taide puhuttelee kaikkia, sillä sen kieli on kansainvälinen.
Galleristin synnyinmaassa taide on kautta aikain kuulunut jokapäiväiseen elämänmenoon, sillä taide ympäröi egyptiläisiä. Tawfikin lapsuudenperheen koti oli taidemuseon vieressä.
– Kun nuorena olin väsynyt tai vihainen, menin museoon rentoutumaan.
Nadia Tawfik toteaa taiteen antavan energiaa, merkitystä elämään ja toivoa arkeen. Vasemmalla hänen maalauksensa Tie taivaaseen ja oikealla Yhdessä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo
Someron keskustassa sijaitseva galleria on tuonut ihmisiä yhteen Nadia Tawfikin toiveiden mukaan. Sen sijainti kivenheiton päässä pääkadusta on osoittautunut oivalliseksi.
– Tähän on helppo poiketa. Yllätyin, miten paljon etenkin kesäaikaan Somerolla kävi ihmisiä eri puolilta Suomea, mutta vierailijoita tuli myös Ranskasta, Saksasta ja Australiasta.
Tawfik hehkuttaa rakastavansa ystävällisiä somerolaisia ja kaunista maalaiskaupunkia. Hän haluaa nostaa paikkakunnan houkuttelevuutta taiteen avulla ja toivoo, että tulevaisuudessa kaupunkiin avautuu useampiakin taidegallerioita. Tawfik haluaa saada ihmiset suuntaamaan Somerolle eikä sieltä pois päin.
– Somerohan on jo kulttuurikaupunki, jossa on monenlaista taidetta. Meillä on kaikki tarvittava, kunhan hyödynnämme ne, hän painottaa.
Gallerian logossa egyptiläinen elämän avaimen symboli yhdistyy somerolaisiin juuriin.
Tawfik järjestää taidegalleriassaan myös työpajoja. Niistä ensimmäinen alkaa isänpäivänä. Kolmen kerran tapaamisessa osallistujat saavat tehdä kuusisivuisen kirjan omasta tarinastaan. Ohjaajina ovat Tawfikin lisäksi hänen aviomiehensä, sanataiteilija Olli Saramäki ja Keanne van de Kreeke, jotka ohjaavat tekstin, tarinallisuuden, kuvien ja taiton tekemistä.
– Taiteen kieli on kansainvälinen. Se puhuttelee kaikkia, kuvataiteilija ja galleristi Nadia Tawfik toteaa. Uskontojen vuoropuhelu on Tawfikin tämänvuotista maalaustuotantoa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo
Nadia Tawfik löysi itsestään taiteilijan heti, kun sai lapsena käteensä kynän ja eteensä paperia. Yliopistossa hänen pääaineenaan oli arkkitehtuuri ennen kuvataiteisiin keskittymistä. Tawfik oli ensimmäistä kertaa esillä Kairon Modernin taiteen museossa vuonna 1999. Silloin hän teki installaation röntgenkuvista ja elävistä kasveista.
Olli Saramäen ja Nadia Tawfikin tiet kohtasivat Aleksandrian kaupungissa pidetyssä kansainvälisessä taideprojektissa vuonna 2014. Mikkeliläissyntyinen Saramäki oli ehtinyt kotiutua Someron Kultelaan, jonne myös Tawfik päätyi vuonna 2018. Pariskunta on tavannut viettää talvet Egyptissä, mutta lähestyvästä talvesta ei ole vielä varmuutta, koska taidegallerian toiminta on tärkeä saada vakiintumaan.
Taidegalleriansa pyörittämisen ohessa Tawfik jatkaa oman taiteensa tekemistä. Kesäkuussa hän osallistui Egyptin Taideviikolle ja syyskuussa hänet kutsuttiin kahdeksi viikoksi tekemään taidetta Makedoniassa pidettyyn kansainväliseen työpajaan.
Nadia Tawfik: Hiljaisuuden hetki, 2025.
Ensimmäisessä haastattelussaan Salon Seudun Sanomille kesäkuussa 2019 NadiaTawfik kertoivärienkäyttönsä muuttuneen täysin, kun hän ensimmäisen kerran näki Suomen kesän: Ihastuin sen sävyihin ja sain ikään kuin uusia värejä palettiini. Egyptissä ei ole missään niin voimakkaita värejä kuin täällä (SSS 5.6.2019).
Egyptin valtion taiteilija-apurahallakin työskennellyt Tawfik hakee galleristina uusia mahdollisuuksia elää taiteella.
– Se ei ole helppoa, mutta unelmat puskevat eteenpäin. En halua muuttaa muualle enkä opiskella uutta ammattia. Taide on asia, jota osaan tehdä, hän nauraa.
– Itselläni ei ole edes ajokorttia, ja täältä julkisen liikenteen yhteydet ovat todella huonot. Egyptissä on erittäin helppoa matkustaa ympäri maata busseilla ja junilla, mutta Suomessa se ei onnistu.