Länsiratahankkeesta irtautuminen tulisi osakkaalle kalliiksi. Sopimuksessa todetaan, että hankeyhtiö ei ole velvollinen palauttamaan osapuolelle sen jo maksamaa rahoitusta.
Avaa kuvien katselu
Länsirata tai myös tunnin junana tunnettu hanke on Helsingin ja Turun välille suunniteltu nopea ratayhteys. Kuva: Jouni Koutonen / Yle, MapCreator.io, OpenStreetMap
19:08•Päivitetty 20:03
Länsiradan rakentamiseen sitoutuvat osakaskunnat joutuvat vastaamaan hankkeen mahdollisesta normaalista kustannusnoususta tietyssä jakosuhteessa. Kyse olisi tilanteesta, jossa hinnat nousevat esimerkiksi rakentamiseen tarvittavien materiaalien kallistumisen vuoksi.
Kuntien rahoitusvastuu jatkuisi siihen asti, kunnes valtion rahoitusosuus on kokonaan käytetty.
Mikäli rahoitussitoumukset ylittyisivät muun kuin normaalin kustannusnousun seurauksena, päätöksenteko hankkeiden käynnistämisestä tai jatkamisesta tehdään määräenemmistöllä.
Tiedot käyvät ilmi kuntien ja valtion välisestä länsiradan osakassopimuksesta, joka tulee ensimmäisenä Turun kaupunginhallituksen käsittelyyn maanantaina. Muut osakaskunnat ovat Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi.
Kyse on Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden ensimmäisen vaiheen toteutuksesta. Osakassopimuksessa sovitaan tarkemmin hankeyhtiön hallinnosta, rahoituksesta, päätöksenteosta sekä osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista.
Länsiratahankkeesta irtautuminen tulisi osakkaalle kalliiksi. Sopimuksessa todetaan, että hankeyhtiö ei ole velvollinen palauttamaan osapuolelle sen jo maksamaa rahoitusta, ellei erikseen muuta sovita. Lisäksi irtisanoutunut luovuttaa osakkeensa yhtiölle tai sen osoittamalle taholle yhden euron vastiketta vastaan.
Turku mukaan lainarahan voimin
Länsiradan ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat noin 1,3 miljardia euroa. Tästä valtion osuus on 400 miljoonaa euroa ja kuntien 400 miljoonaa euroa. Loput 520 miljoonaa katetaan Länsirata oy:n ottamalla lainalla.
Turun osuus olisi 130 miljoonaa euroa. Siihen on tarkoitus käyttää pelkästään lainarahaa.
Osakaskunnat osallistuisivat myös hankeyhtiön lainan kustannuksiin. Kyse on korkokustannusten lisäksi rahoituksen järjestely- ja lainanhoitokuluista. Turku arvioi omaksi osuudekseen enimmillään noin 1,6 miljoonaa euroa.
Turun kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen esittää maanantaina osakassopimuksen hyväksymistä. Hän katsoo, että neuvottelutulos vastaa kaupungin asettamia tavoitteita.
Takaiskuiksi hän listaa valmistelutekstissä sen, että valtio ei hyväksynyt rahoitusmalliksi hankeyhtiön lainoitusta ja kuntien ja valtion takausta. Valtio ei myöskään sitoutunut palauttamaan muille osakkaille niiden hankkeeseen sijoittamaa pääomaa, mikäli koko ratahanke ei ole toteutunut vuoteen 2040 mennessä.
Lopullisesti osakassopimuksen kohtalosta päättävät valtuustot.