Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto suhtautuu nihkeästi professori Niku Määttäsen esittämään kritiikkiin hallituksen valmisteilla olevasta eläkeuudistuksesta.
Uudistuksessa kasvatetaan eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoituksissa.
Määttäsen mielestä ei ole mietitty, mitä tehdään, jos eläkevarat eivät tuota toivotusti ja riski toteutuu. Eläkkeitä pitäisi myös voida leikata ja leikkauksista pitäisi puhua.
ETK:n Mikko Kautto arvioi, että eläkkeisiin puututaan kyllä tarvittaessa.
Kautto puolustaa uudistusta ja näkee sen edistysaskeleena.
– Hallituksen asettama tavoite julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi saavutetaan noilla toimilla jopa tuplasti asetettuun tavoitteeseen, eli menee siinä mielessä ylikin sen tavoitteen, Kautto sanoo.
Kritiikki tervetullutta, mutta sitä tulee aina
Kautto sanoo, että jokaisen eläkesijoitusten riskiä lisäävän uudistuksen kohdalla käydään vastaavaa kritiikkiä.
– Professorilla nyt on oma oma näkökulmansa asiaan. Hän ei ole ollut neuvotteluosapuoli. Hän ei ole ollut myöskään tilaamassa sitä neuvottelutulosta, eikä hän ole ollut hallituksen puolelta sitä vastaanottamassa, Kautto sanoo.
– Eli tässähän on hallitus tilannut, työmarkkinajärjestöt ovat vastanneet tilaukseen ja hallitus on kuitannut sen.
Avaa kuvien katselu
Makrotaloustieteen professori Niku Määttänen totesi, että eläkeuudistuksessa ei olla varauduttu riskeihin. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Kautto nostaa esiin sen, että aiemmin eläkesijoituksia on kritisoitu päinvastaisesta asiasta eli liian pienestä riskinotosta.
Uudistus siis vastaa kritiikkiin, jonka mukaan Suomessa on liian turvaavat säännöt sijoittamista koskien.
– Siellä on käyty useiden vuosien ajan yksityiskohtaisesti näitä sijoittamiseen vaikuttavia sääntöjä läpi ja löydetty sellainen kokonaisuus, jolla potentiaalisesti työeläkevarat kasvavat ja sijoituksille saadaan nykysääntöjä paremmat tuotot, Kautto sanoo.
Professori Niku Määttänen kritisoi Työeläkepäivillä uudistusta siitä, että se ei riitä ja että kohta pitäisi jo alkaa tehdä uutta uudistusta. Erityisesti Määttänen nosti esiin huolen sijoitusriskien kasvattamisesta ilman selkeitä riskienhallintakeinoja.
Kautto sanoo, että toki riskien kasvaessa myös riskienhallintaa tulisi miettiä, mutta työmarkkinajärjestöt ovat valinneen toisenlaisen lähestymistavan.
– Nämä [työmarkkinajärjestöt], jotka nyt ovat vastuussa tästä rahoituksesta, ovat tätä asiaa varmasti myöskin itse omalta kohdaltaan miettineet. Ilmeisesti heillä on ollut halua maksutasolla tai eläkkeistä joustamisella sitten vastata, jos tämmöinen tilanne tulee, Kautto sanoo.
Siis vaikka eläkkeiden leikkaamisesta tai eläkemaksujen nostamisesta ei puhuta, ne ovat mahdollinen käyttöön otettava keino, jos riskit toteutuvat.
Kautto muistuttaa, että aiemminkin sijoitusriskiä on nostettu ja toistaiseksi päättäjät ovat päätyneet reagoimaan tilanteen mukaan.
Leskeneläke ja muut rönsyt eivät ole Kauton mukaan rönsyjä
Määttänen kritisoi myös eläkeuudistuksen ”rönsyjä”, kuten leskeneläkkeitä, työttömyysturvalta kertyvää eläkettä ja korkeakoulututkinnoista kertyvää eläkeoikeutta. Kautto pitää kritiikkiä erikoisena.
– Leskeneläkkeeseen liittyvä nosto oli sillä lailla erikoinen, että ei tästä ole kuin kolme vuotta, kun perhe-eläkkeet ja leskeneläkkeet uudistettiin ja aika radikaalistikin, hän sanoo.
Pysyvästä toistaiseksi myönnetystä, siis kuolemaan asti myönnetystä leskeneläkkeestä siirryttiin malliin, jossa leskeneläke on kymmenen vuoden määräaikainen etuus.
Työttömyysturvalta kertyvän eläkeoikeuden osalta Kautto huomauttaa, että työttömyys on Suomessa yleistä, tällä hetkellä työttömyysaste on kymmenen prosenttia. Lisäksi hallitus on jo heikentänyt työttömyysturvaa.
– Työttömyysturvan aikainen eläkeoikeushan on jo heikentynyt näiden päätösten seurauksena. Nyt sitten toive, että palkansaajajärjestöt lähtisivät omaehtoisesti vielä heikentämään tätäkin asiaa, niin se ei ole kauhean realistiselta kuulostava toive, hän sanoo.
Korkeakoulututkinnoista kertyvän eläkeoikeuden Kautto muistuttaa olevan veronmaksajien rahoittama, ei työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksulla maksettava.
– Ajattelen, että työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa voi olla ihan hyväkin, etteivät ne puutu siihen, mitä veronmaksajien piikissä on, johon hallitus voi ihan omilla päätöksillään varmaan lähteä puuttumaan.
Kautto toteaa, että eläkeuudistus on työmarkkinajärjestöjen neuvottelema kompromissi, jonka hallitus on hyväksynyt.
– Demokratiassa on luonnollista, että kompromissiratkaisut herättävät kritiikkiä. Ainakin itse ajattelen sillä lailla, että sillä on jo iso arvo, että saadaan neuvottelutulos, jolla on positiivisia vaikutuksia. Se, että kritisoidaan sitten, että se ei ollut täydellinen tai että siitä puuttuu jotain sellaisia elementtejä, joita joku pitää tärkeänä mutta eivät kaikki, niin tämmöinen kommentointi ja kritiikki kuuluu asiaan, hän sanoo.
Hallituksen esitys eläkeuudistuksesta tulee pian lausuntokierrokselle, jonka jälkeen se etenee eduskuntaan. Kautto muistuttaa, että eläkeuudistukset eivät pääty tähän.
– Ei tämä ole viimeinen uudistus, jolla kaikki asiat ratkaistaan, Kautto toteaa.