Ida Moberg voisi olla Sibeliuksen rinnalla suuri suomalainen säveltäjänimi, mutta naisena hän ei saanut samoja mahdollisuuksia. Kuuntele, erotatko säveltäjien musiikin toisistaan.
Avaa kuvien katselu
Säveltäjä Ida Moberg oli Jean Sibeliuksen aikalainen ja oppilas. Kuva: Uuden etsijät -kirja / Per-Olof Mobergin valokuva-albumi
Jos säveltäjä Ida Mobergia olisi omana aikanaan arvostettu, hän voisi Jean Sibeliuksen lailla edustaa meille nyt rakkainta, suomalaisinta sointia.
– Jos Moberg ja Sibelius olisivat saaneet samanlaiset lähtökohdat ja kannustuksen, Moberg olisi huomattavasti nykyistä tunnetumpi, kertoo musiikkitieteen dosentti, yliopistonlehtori Juha Torvinen.
Helsinkiläisen säveltäjä-kapellimestari Ida Mobergin (1859—1947) sävellykset soivat 1900-luvun alussa konserteissa Jean Sibeliuksen (1865—1957) musiikin rinnalla, mutta sitten hänet unohdettiin.
Suomen historiasta löytyy satoja säveltäjänaisia, jotka jätettiin pois historiankirjoista. Musiikintutkijat Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik ovat kaivaneet heitä esiin Sävelten tyttäret -tutkimushankkeessaan.
Ida Mobergin kaltaisia osaavia naisia jätettiin pois ja otettiin tilalle hyvinkin keskinkertaisia miehiä.
Musiikkitieteen dosentti Juha Torvinen
Tässä jutussa esittelemme Mobergin kiehtovaa elämää ja sävellystyötä. Mobergin musiikki soi tällä viikolla Radion sinfoniaorkesterin konsertissa, kun orkesteri esittää Auringonnousu-sarjan perjantaina 7. marraskuuta.
Katso Areenasta: RSO Musiikkitalossa: Radion sinfoniaorkesterin konsertti
Mobergilla oli aivan oma sävellystyylinsä, mutta musiikissa kaikuvat 1800-1900-luvun taitteen tyypilliset virtaukset.
Tämän jutun musiikkinäytteistä voit testata, erotatko Mobergin musiikin Sibeliuksen musiikista.
Säveltäjänaisia syrjittiin eläessä ja kuoleman jälkeen
Mobergin elinaikana muusikkonaiset joutuivat kohtaamaan kaksinkertaisen syrjinnän. He eivät saaneet työtilaisuuksia sukupuolensa takia, ja heidät unohdettiin historiankirjoista.
– Ida Mobergin kaltaisia osaavia naisia jätettiin pois ja otettiin tilalle hyvinkin keskinkertaisia miehiä. Naisten musiikkia ei myöskään valittu konserttien ohjelmistoihin, Torvinen kertoo.
Ida Moberg oli aikansa säveltäjäksi ja naiseksi harvinaisen korkeasti ja kansainvälisesti koulutettu: hän opiskeli sävellystä 1880-luvulla Pietarissa ja 1900-luvun alussa Dresdenissä.
Helsingissä häntä opetti sävellyksessä nuorempi kollega Jean Sibelius. Hän ja muut opettajat ylistivät Mobergin lahjoja.
Ida Moberg oli miesvaltaisessa kulttuurissa taitava nainen, säveltäjänä ja kapellimestarina monia mieskollegojaan parempi.
Musiikkitieteen dosentti Juha Torvinen
Sinfonia on suurimuotoisena musiikkina vaativimpia sävellyksen lajeja. Ida Moberg oli Suomen ensimmäisiä sinfonikkoja, ei vain naisena vaan ylipäätään.
Mutta kun hän johti sinfoniansa sävellyskonsertissaan Helsingissä vuonna 1906, kirjoitti säveltäjä Oskar Merikanto lehteen: Sinfonia ei lainkaan taivu naisilla tavalliseen sentimentaalisuuteen eikä siirappimaisuuteen. Siinä puhuu reipas nainen – mutta sittenkin nainen. (Säveletär 4/1906)
Sittemmin sinfonia, valtava työ, katosi savuna ilmaan. Tutkijat ovat koettaneet etsiä sitä ja syitä sen katoamiseen, toistaiseksi tuloksetta.
– Ida Moberg oli miesvaltaisessa kulttuurissa taitava nainen, säveltäjänä ja kapellimestarina monia mieskollegojaan parempi. Ei ole vaikea kuvitella sellaista tilannetta, että sinfonia olisi hävitetty kateuden myötä, Juha Torvinen sanoo.
Ida Moberg sävelsi lähes sata teosta, joista suurinta osaa ei ole koskaan esitetty.
Moberg kesti naisvihaa, koska uskoi parempaan elämään kuoleman jälkeen
Reilu vuosisata sitten rajatieto eli esoteria oli suosittua. Esoteria kurkotti salatuksi uskottuun tietoon ja pyrki selittämään maailmankaikkeutta ja ihmisen osaa siinä.
Esoteerisuus haastoi perinteisiä käsityksiä, myös vallitsevia sukupuolirooleja. Ida Moberg oli aktiivinen jäsen ensin teosofisessa ja myöhemmin antroposofisessa seurassa.
– Naisille oli esoteerisissa liikkeissä helpompaa tulla hyväksytyksi ja kuulluksi tasa-arvoisena jäsenenä, dosentti Juha Torvinen kertoo.
Ida Moberg kävi elämänkumppaninsa Lotti Kochin kanssa antroposofian perustajan Rudolf Steinerin henkitieteellisillä luennoilla Saksassa. Kuuntele lisää aiheesta Ylen Elävän historian jaksosta.
Antroposofina Ida Moberg kuvasi musiikissaan henkistä kasvua. Radion sinfoniaorkesterin konsertissa kuultava Auringonnousu-orkesterisarja kuljettaa halki ihmisen henkisen kehityksen aina heräämisestä valaistumiseen ja jälleensyntymään saakka.
Moberg on myös yksi harvoista suomalaisista oopperan säveltäneistä naisista: hänen Aasian valo -oopperansa kertoo Buddhan elämästä. Esoteerisuus antoi voimia kestää naisvihaa, kateutta ja syrjintää.
– Antroposofia perustui ajatukseen, että maanpäälliset kärsimykset ovat ohimeneviä ja parempi elämä koittaa kuoleman jälkeen. Tällainen ajattelutapa auttoi Mobergia selviämään vastuksista, Juha Torvinen sanoo.