Tekoälyn väärinkäyttöä on vaikea havaita.

Tekoälyn käytöstä on tullut kasvava trendi joillakin aloilla, Aalto-yliopistosta kerrotaan. Kuvituskuva. TIINA SOMERPURO

  • Tekoälyn väärinkäyttöä yliopistoissa on vaikea havaita, ja tunnistamistyökalut eivät ole täysin luotettavia.
  • Tekoälyn käyttö opinnoissa on usein sallittua, mutta vilppitapaukset ovat kasvussa.
  • Yliopistoissa vilppitapauksiin reagoidaan eri tavoin – Seurauksena voi olla jopa määräaikainen erottaminen.
  • Yliopistot pyrkivät ohjaamaan opiskelijoita vastuulliseen tekoälyn käyttöön.

Yliopistoissa tasapainotellaan tekoälyn käytön hyötyjen ja haittojen välillä. Vaikka tekoälyn hyödyntäminen on opinnoissa usein sallittua, jotkut opiskelijat sortuvat vilppiin.

Tekoälyn käytön havaitsemiseen on kehitetty omia työkaluja, jotka pystyvät arvioimaan esimerkiksi tekstiasua.

Tekoälyohjelmien kehittyessä generatiivisen tekoälyn tunnistaminen vaikeutuu koko ajan, Aalto-yliopiston oppimispalveluiden johtaja Eija Zitting kertoo Iltalehden haastattelussa. Yliopistossa on huomattu, että tekoälyohjelmat tuottavat ”joiltain osin erittäin hyvätasoista” tekstiä.

Digitaalisten työkalujen antamaan arvioon tekoälyn käytöstä ei myöskään voi luottaa ilman asian tarkempaa tutkimista.

– Käyttöön liittyy kuitenkin ongelmia juuri päätöksenteon vastuun näkökulmasta: tekoäly ei saa tehdä päätöstä siitäkään, onko näytetty toteen opinnäytteen teossa käytetyn tekoälyä, Turun yliopiston vararehtori Tapio Salokoski kirjoittaa.

Salokoski kommentoi tekoälyn käyttöä yliopistossa 20. lokakuuta yliopiston sivuilla julkaistussa näkökulmassa.

– HY:n opetusteknologiapalvelut seuraa aktiivisesti tällaisten palveluiden ja teknologian kehittymistä ja aiheen tutkimusta, mutta toistaiseksi emme ole löytäneet ratkaisua, joka täysin vastaisi tähän tarpeeseen, joten sellaista ei ole otettu meillä käyttöön, Helsingin yliopiston opetusteknologiapäällikkö Ulla Hemminki-Reijonen kommentoi sähköpostitse.

Aallosta arvioidaan, että tulevaisuudessa tekoälyn väärinkäyttöä voitaisiin kitkeä esimerkiksi digitaalisella kirjoitusympäristöllä, joka seuraa kirjoitusprosessia ja tunnistaa esimerkiksi tekstin, koodin tai muun tuotoksen editoinnin vaiheet.

Nollatoleranssi vilpille

Turun yliopistossa todettiin Salokosken mukaan viime vuonna yhteensä 40 vilppitapausta. Kuuteen liittyi tekoälyn käytöstä annettujen ohjeiden vastaista käyttöä.

Turun yliopisto on hiljattain kiristänyt vilpin seurauksia. Kiistattomien ja suunnitelmallisen vilpin seurauksena on aina määräaikainen erottaminen.

Aallossa mahdollista tekoälyn väärinkäyttöä lähdetään selvittämään vilppiprosessin mukaisesti. Opiskelijaa kuullaan ja hänen kanssaan käydään kasvatuksellinen keskustelu, Zitting kertoo. Seuraamukset saattavat olla esimerkiksi lisätehtäviä tai kurssin suorittaminen uudelleen.

Itä-Suomen yliopiston vararehtori Laura Hirston mukaan tekoälyn väärinkäyttöön pyritään puuttumaan opiskelijoiden ohjauksella. Moni väärinkäytösepäily ratkeaa opiskelijan kanssa keskustelemalla.

Itä-Suomen yliopistossa kurinpitotoimiin johtaneita tapauksia on ollut Hirston mukaan muutamia.

– Tapauksia, joissa vilppi on todettu dekaanin päätöksellä ja joissa tilanne on johtanut kurinpitoon, on ollut toistaiseksi korkeintaan kourallinen. Epäilyjä on varmasti huomattavasti enemmän, Hemminki-Reijonen kirjoittaa Helsingin yliopistosta.

Kasvava ilmiö

Tekoälyn väärinkäyttö yliopistoissa on pieni mutta kasvava ilmiö.

Aalto-yliopistossa ei tällä hetkellä pidetä tilastoja tekoälyvilpeistä. Kyse on vielä yksittäisistä tapauksista.

– Kyllä me havaitsemme kasvavaa trendiä joillakin aloilla, Zitting kertoo.

– Erityisesti esimerkiksi tekniikan ala nosti esiin sen, että ohjelmoinnin peruskursseilla AI:n [tekoälyn] käyttö on lisääntynyt.

Hirston mielestä opiskelijat eivät yleensä halua vaarantaa opintojaan vilpillä.

– He tulevat yliopistoon nimenomaan oppimaan, eikä niinkään vain suorittamaan ja pääsemä