Pääministeri Marinin hallituksen heikosti suoriutunut työllistämisyhtiö aiheutti suuren laskun veronmaksajille.

Kuvituskuva. Antti Nikkanen

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen osatyökykyisten työllistämistä varten perustama valtionyhtiö Työkanava sai ikävän lopun, kun se päätettiin lopettaa viime vuoden keväällä heikon menestyksen vuoksi.

Yhtiön piti työllistää 400 osatyökykyistä työntekijää vuoden 2023 loppuun mennessä. Lopputulos oli kuitenkin vuoden 2023 lopussa se, että työllistettyjä oli 17 ja yhtiön toimintaan oli käytetty rahaa 1,5 miljoonaa euroa. Julkisen rahan käyttö yhtiössä ei kuitenkaan pysähtynyt siihen, kuten käy ilmi viime toukokuussa kaupparekisteriin toimitetuista vuosien 2024 ja 2025 tilinpäätöksistä.

Yhtiölle aiheutui vuosina 2022–2025 henkilöstökuluista ja muista kuluista yhteensä lähes 2,8 miljoonan euron liiketappiot. Tilinpäätösten mukaan yhtiö oli sijoittanut varojaan ja sillä oli rahoitustuottoja, jotka pienensivät viivan alle jääneitä tappioita. Vuosien 2022–2025 tilikausien tappiot olivat yhteensä runsaat kaksi miljoonaa euroa.

Lue myös Talouselämästä:

Työkanava teki liikevaihtoa ainoastaan kahtena vuonna. Vuoden 2023 liikevaihto oli 34 000 euroa ja vuoden 2024 liikevaihto vajaat 50 000 euroa.

Yhtiön tilinpäätöksistä käy ilmi, että Työkanavan toimitusjohtajalle, muulle johdolle sekä yhtiön hallitukselle maksettiin vuosina 2022–2025 palkkaa ja palkkioita kaikkiaan yli 840 000 euroa. Yhtiön toimitusjohtaja Sari Nikkola kertoi vuonna 2024, että hänen kuukausipalkkansa on 10 000 euroa ja että yhtiön johtoon kuuluu toimitusjohtajan ja hallituksen lisäksi kaksi muuta johtotehtävissä toiminutta toimihenkilöä.

Sanna Marin (sd) toimi Suomen pääministerinä vuosina 2019–2023. Henri Kärkkäinen

Tavoitteet jäivät saavuttamatta

Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth kertoo, että Työkanavalle osoitettiin 10 miljoonan euron peruspääoma vuonna 2022. Peruspääoma saatiin kokonaan EU:n rahoittamasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (RRF).

– Kun vuosien 2023–2024 aikana ilmeni, että yhtiön toiminta käynnistyi ennakoitua hitaammin ja Työkanavalle asetetut työllistämistavoitteet eivät toteudu, päätettiin EU:lle esittää Työkanavan rahoituksen ja sitä vastaavien tavoitteiden poistamista RRF-ohjelmasta, Ruth kertoo.

Toimimalla siten voitiin Ruthin mukaan välttää EU:lta tulevat mahdolliset sanktiomenettelyt, kun tavoitteista jäätiin jälkeen.

– Ohjelman muutoksen jälkeen Työkanavan kulut jäivät pelkästään Suomen kansallisen rahoituksen varaan.

Peruspääomasta 7 996 000 euroa palautettiin valtiolle, kun yhtiö purettiin. Raha tuloutettiin valtion yleisiin menoihin. EU-rahoitus siirrettiin toiseen kohteeseen STM:n hallinnonalalla.

Ruth huomauttaa, ettei Työkanavan tavoitteena ollut liikevoiton tuottaminen omistajalle.

– Sen sijaan yhtiön tavoitteena oli sille asetettu yhteiskunnallinen tehtävä eli osatyökykyisten työllistämisen edistäminen.

Yhtiö päätettiin lopettaa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen kehysriihessä keväällä 2024. Yhtiö asetettiin selvitystilaan kesällä 2024 ja se purettiin tänä vuonna.

LUE MYÖS

  • Työkanava oli valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, jonka tehtävä oli työllistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä henkilöitä.
  • Yhtiön tavoite oli alunperin työllistää 400 henkeä vuoden 2023 loppuun mennessä. Sittemmin tavoite laskettiin 170 henkeen
  • Talouspoliittisen ministerivaliokunnan asiakirjan mukaan yhtiö oli työllistänyt vuoden 2023 loppuun mennessä yhteensä 17 henkilöä.
  • Työkanavan toimitusjohtaja Sari Nikkolan mukaan yhtiö ehti tehdä koko toiminta-aikanaan työsopimukset 37 osatyökykyisen henkilön kanssa.

Juttu on julkaistu alun perin Talouselämässä.