Jokainen tennistä pelaava tietää tilanteen. Viimeistään muutaman tunnin pelaamisen jälkeen tennispalloista häviää paine ja ne ovat käytännössä pelikelvottomia.
Palloilla voi olla sen jälkeen käyttöä lasten tai koirien leikeissä, mutta käytännössä ne menevät roskiin, sekajätteeseen. Suomessa ne poltetaan. Monessa maassa ne menevät kaatopaikalle, jossa niiden maatumisaika on 400 vuotta.
Kauppatieteiden maisteri, Aalto-yliopistossa kiertotaloutta opiskellut Markku Aittola, 52, havahtui tilanteeseen alettuaan harrastaa tennistä noin kahdeksan vuotta sitten.
Aittola pelasi jääkiekkoa A-junioreihin asti, ”kunnes Lehtinen ja Lehterä lähtivät laidoilta maajoukkueeseen”. Sen jälkeen hän siirtyi salibandyyn, jossa voitti miesten SM-pronssia Oilersissa keväällä 1997.
”Jotain tälle pitää pystyä tekemään”
Tennisharrastus alkoi kunnolla myöhemmällä iällä. Pelattuaan jonkin aikaa aktiivisesti hän alkoi ihmetellä pallojen lyhyttä käyttöikää.
Markku Aittola kertoo, miksi kiinnostui tennispallojen kierrätyksestä.
– Pallo on minulle pyhä esine. Kun joululahjaksi tuli uusi jalkapallo, vanhaa ei laitettu roskikseen, vaan se säästettiin. Tenniksessä pelasin palloilla kerran tai kaksi. Tuntui pahalta laittaa ne roskiin. Ajattelin, että jotain tälle pitää pystyä tekemään, Aittola kertoi.
Aittola alkoi tutkia asiaa. Hän keskusteli eriste-, rakennus- ja kemianteollisuuden ihmisten kanssa ja yritti löytää ratkaisua siihen, mitä käytetyille palloille voisi tehdä.
Ja käytettyjä palloja on paljon. Aittola teki pilottihankkeen Espoossa Targa-areenalla. Palloja löytyi viikossa noin 100 kenttää kohti. Se tarkoittaa yli 5 000 palloa vuodessa yhdeltä kentältä. On puhuttu, että maailmalla palloja kuluisi vuodessa 400 miljoonaa.
Avaa kuvien katselu
Pallojenkeräysastia näyttää tältä. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle
Aittolan kiinnostus asiaan johti G-Task-nimisen yrityksen perustamiseen. Tavoitteena on tehdä Suomesta maailman ensimmäinen maa, jossa tennispallot kierrätetään.
Pallot viedään kemialliseen kierrätykseen
Yritys toimittaa tennis- ja padelhalleille kierrätysastioita. Astioita on yhdessä kokonaisuudessa neljä. Yhteen laitetaan pallot, yhteen metalli, yhteen muovi ja neljänteen astiaan biojäte, sekajäte ja pahvi.
Kun palloille on selkeästi oma astia, se tekee kierrättämisestä pelaajille helppoa. Pallojen kierrättämisen lisäksi hankkeella kannustetaan kierrättämiseen yleisemminkin. Pilottihankkeen perusteella metallin, muovin ja pallojen kierrättämisellä päästään noin 95 prosentin kierrätysasteeseen.
Pallot kerätään sipulisäkin näköisiin säkkeihin, jotta säkki varmasti kestää. Sen jälkeen ne kerätään hallien jätehuoneisiin rullakoihin. Sieltä ne viedään Sumi Oy:n jäteterminaaliin. Kun siellä on riittävä määrä palloja tai muuta kemialliseen kierrätykseen menevää, ne lähtevät sieltä Wastevise Oy:lle kemiallisen kierrätyksen laitokselle.
Avaa kuvien katselu
Pallot kerätään sipulisäkin näköisiin säkkeihin. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle
Kemiallisessa kierrätyksessä pallot höyrystetään hapettomassa tilassa. Kaikki höyrystyvä aine nousee ylös ja tiivistyy pyrolyysiöljyksi. Jos mukaan on päätynyt vaikka hiekkajyvänen massakentältä, se menee pohjaan.
Pyrolyysiöljy toimitetaan öljynjalostamolle, jossa se korvaa raakaöljyä. Tennispallon raakakumi ja ulkopinnalla karvoissa oleva muovi on jo osittain pilkkoontunut pyrolyysiprosessissa, mutta jatkojalostuksessa pyrolyysiöljystä pystytään valmistamaan uutta vastaavaa muoviraaka-ainetta teollisuuden käyttöön.
Tennispallojen kierrätystä on tehty maailmalla paikallisesti, mutta vastaavalla tavalla teollisessa mittakaavassa sitä ei ole tehty missään aiemmin.
Kierrätysastiat olivat ensimmäisenä käytössä Targa-areenalla. Nyt ATP-haastajaturnauksen myötä astiat on tuotu Talin tenniskeskukseen. Talissa kenttiä on niin paljon, että kierrätysastioita ei ole kaikilla kentillä, vaan niitä on käytävillä.
Avaa kuvien katselu
Talin tenniskeskuksessa kierrätysastiat ovat käytävillä. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle
Ennen vuodenvaihdetta toiminta on tarkoitus käynnistää noin 10–15 hallissa pääkaupunkiseudulla. Ensi kesään mennessä olisi tarkoitus laajentua myös muihin kaupunkeihin. Myös ulkomaat ovat tähtäimessä. Keskustelut Pohjoismaiden tennis- ja padelliittojen kanssa ovat käynnissä.
”Päätin, että ratkaisen tämän”
Tennisliitto ja Padelliitto ovat hankkeessa mukana.
– Olemme auttamassa viestimään ihmisille, että pallojen kierrättäminen on tärkeää. Pyrimme auttamaan siinä, että tenniskeskuksia ja seuroja saadaan mukaan entistä enemmän kierrättämään palloja, Tennisliiton toimitusjohtaja Teemu Purho sanoi.
Aittola korostaa sitä, että toiminta ei ole hänelle varsinaisesti tuottavaa bisnestä.
– Tämä on sydämen asia. Päätin, että ratkaisen tämän. Jos kumppaneiden avulla päästään nollatulokseen, niin ollaan tyytyväisiä.
Nelinpelin tähtipelaaja Harri Heliövaara pitää kierrätyshanketta erinomaisena ideana.
– Olen erittäin iloinen, että kierrätys on ylipäänsä mielessä tenniskentällä ja että tämä lähtee nimenomaan Suomesta. Minultakin löytyy kotoa hurja määrä tennispalloja. On todellinen paikka löytää kierrätystä tennispalloille joko uusina tennispalloina tai materiaalinkierrätyksenä, Heliövaara totesi.
Aittolalla on ajatuksia myös tennispallojen käyttöiän lisäämiseen. Suurin syy pallojen vanhenemiseen on siis paineen karkaaminen pallojen sisältä.
– Tähän on suunnitteilla ratkaisuja ja niitä on jo olemassakin. Ihmiset eivät säilytä palloja paineessa, vaikka se tutkitusti pidentää niiden käyttöikää.