Lakiehdotuksen mukaan Verohallinto saisi jatkossa käsitellä massadata-aineistoja ihmisten tilitapahtumista verovalvontaa varten. Antti Nikkanen / KL
Pankkeja edustava Finanssiala ry (FA) tyrmää Petteri Orpon (kok) hallituksen esityksen, joka avaisi verottajalle hyvin laajan pääsyn suomalaisten tilitietoihin kansalaisten tietämättä ja samalla myös pääsyn kansalaisten yksityisiä asioita paljastaviin tilitietoihin.
– Tilitiedoista voi paljastua terveystietoja tai esimerkiksi kuuluminen uskonnollisiin tai poliittisiin järjestöihin. Länsimaiseen oikeusvaltioon ei kuulu, että viranomaiset keräisivät tällaisia yksityisiä tietoja – etenkään kansalaisen tästä tietämättä, FA:n johtava veroasiantuntija Marja Blomqvist arvostelee.
Lakiehdotuksen mukaan Verohallinto saisi jatkossa käsitellä massadata-aineistoja ihmisten tilitapahtumista verovalvontaa varten. Datamassat voisivat sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
– Ihmisten yksityiselämästä voi nykyisin saada yksityiskohtaisen kuvan pankkitilin tapahtumien perusteella. Tilitapahtumat voivat paljastaa henkilöstä arkaluonteisiakin tietoja esimerkiksi terveyspalveluiden käytöstä, tietosuojavaltuutettu lausui lokakuun alussa.
FA kertoo on jo useaan kertaan tyrmänneensä ehdotuksen sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojasääntelyn vastaisena. FA:n mukaan asian merkitys on niin suuri, että oikeusalan kulmakivi on uhattuna.
Esitys on menossa eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Viimeistään valiokunnan näkemyksestä selviää, rikkooko esitys perustuslain takaamaa yksityisyyden suojaa ja miten perustuslaki suhtautuu datan keräämiseen massana.
– Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin määrittänyt tilitapahtumat yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluviin arkaluonteisiin tietoihin. Harmaan talouden torjunta ei voi astua näin räikeästi perusoikeuksien yli, Blomqvist sanoo.
Esitys lähetettiin 22. lokakuuta 2025 pidetyssä lähetekeskustelussa valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Mikä muuttuu?
Iltalehti pyysi Finanssialalta rautalankamallin siitä, mikä muuttuu nykytilanteeseen verrattuna, jos hallituksen esitys menee sellaisenaan läpi eduskunnassa.
FA:n juristi Tuulia Karvinen nostaa esiin sen, että aiemmissa tietosuojavaltuutetun ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä on pidetty ongelmallisena sitä, että Verohallinto on pyytänyt pankeilta laajoja tietoja kaikista asiakkaista, vaikka tietoja pitäisi kerätä vain niistä, joiden kohdalla on perusteltu syy epäillä veronkiertoa.
– Lisäksi tietopyyntöjä on tehty toistuvasti ja laajasti vuosittain, vaikka niiden oli tarkoitus olla satunnaisia, Karvinen sanoo.
Nyt ehdotettu lakimuutos mahdollistaisi hänen mukaansa sen, että Verohallinto voisi pyytää pankeilta tietoja nimeämättä yksittäisiä henkilöitä ja tehdä näitä pyyntöjä useammin kuin ennen, jopa parin kuukauden välein.
– Käytännössä tämä voisi tarkoittaa, että kaikkien suomalaisten pankkitilitietoja kerättäisiin ja analysoitaisiin laajasti, esimerkiksi perheen sisäisistä rahasiirroista lahjaverotuksen seuraamiseksi, Karvinen sanoo.
– Lisäksi Verohallinto voisi pyytää tietoja esimerkiksi kaikista ulkomaisista tilisiirroista, vaikka kaikki tiedot eivät olisi välttämättömiä verovalvonnan kannalta. Tällainen laaja tietojen kerääminen voisi paljastaa arkaluonteisia asioita, kuten terveystietoja, uskonnon tai perhesuhteita, vaikka viranomaisella ei pitäisi olla oikeutta käsitellä tällaisia tietoja ilman lakisääteistä tarkoitusta, Karvinen jatkaa.
Hallitus: Harmaan talouden torjuntaa
Hallitus perustelee esitystään tarpeella kiristää verovalvontaa ja sitä kautta edistää harmaan talouden torjuntaa.
Hallitus arvioi esityksen kasvattavan verotuottoja yhteensä noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Arvio on Verohallinnon tekemä.
Hallituksen esitystä on valmisteltu valtiovarainministeriössä virkatyönä yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Hallituksen esityksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta.