Taloushistorioitsija Sakari Heikkinen kertoo Ylelle, että Suomessa on meneillään kuudes velkakriisi. Hän toteaa, että talouskasvu on aina ollut paras lääke kasvavaan velkaan.
Heikkisen mukaan Suomen valtionvelka on kasvanut merkittävästi aina suurten murrosten seurauksena.
1. Ensimmäinen velkapiikki nähtiin itsenäistymisen ja sisällissodan aikaan 1918. Silloin tullitulot romahtivat, markka heikkeni ja velkaa otettiin sodan ja torpparivapautuksen rahoittamiseksi.
2. 1930-luvun laman aikana velka kasvoi valuuttadevalvaation vuoksi, mutta Suomi sai mainetta maana, joka maksoi velkansa.
3. Toinen maailmansota rahoitettiin kotimaisin ”taistelulainoin”, jotka inflaatio söi rauhan tultua.
4. 1990-luvun lama oli kolmen kriisin yhdistelmä: pankkikriisi, Neuvostoliiton romahdus ja työttömyys nostivat velan ennätyksiin.
5. Finanssi- ja eurokriisissä 2008–2010 vientiteollisuuden ja Nokian romahdus kasvattivat velkaa.
6. Koronapandemia ja Ukrainan sota 2020-luvulla aiheuttivat sen, että julkiset menot kasvoivat ja inflaatio ravisteli taloutta.
Heikkinen kertoo Ylelle, että historian valossa velasta selvitään ennen kaikkea talouskasvun avulla. Kun talous porskuttaa, bruttokansantuote kasvaa, inflaatiokin yleensä jyllää ja velat on helpompi maksaa.
– Sekä sodan jälkeen että 1990-luvun laman jälkeen velkasuhde laski nopeasti, koska talous kasvoi ripeästi. Kasvu on velanhoidon ykköslääke, hän sanoo.
Myös nopea inflaatio ja säännellyt rahoitusmarkkinat auttoivat aiemmin velan sulattamisessa toisen maailmansodan jälkeen. Mutta ne keinot eivät enää ole käytössä.