Jyväskylän Nisulassa sijaitsevassa Aatoksenkatu 6:ssa paloturvallisuus on otettu huomioon astetta vakavammin kuin monessa samanikäisessä asuinkerrostalossa. Taloyhtiössä ajatellaan paloturvallisuuden heijastuvan asukkaiden asumisviihtyvyyteen. Turvallisuus, viihtyvyys ja energiatehokkuus on kirjattu myös 45-vuotiaan taloyhtiön strategiaan.

Vuonna 2023 taloyhtiössä tehtiin euromääräisesti pieni, mutta mittakaavaltaan iso päätös. Kaikkiin asuntoihin vaihdettiin kaksilehtisten ulko-ovien sisäovien lukkorungot. Vanhat lukkorungot korvattiin Pisla Paloturva -turvalaitteella.

Oveen asennettavan turvalaitteen venttiili tasapainottaa huoneistoon syntyvää ilmanpainetta niin, että välioven saa auki myös tulipalon sattuessa.

– Entinen elämäni oli poliisissa. Ihmettelin silloin palokuolemia, joissa asukas oli menehtynyt ulko-ovelleen. Kysymys oli yksinkertaisesti siitä, että asukas ei saanut sisäovea auki tulipalon aiheuttaman ylipaineen takia, kertoo asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Raimo Peltovuori.

Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnonkin saanut Pointseven Oy:n keksintö on Peltovuoren mukaan täsmäratkaisu moneen vanhempaan kerrostaloon. Vaihtoehtona olisi asuntojen ulko-ovien vaihto, mutta kustannus olisi silloin huomattavasti isompi.

– Taloyhtiömme asukas sanoi, ettei uskalla pitää sisäovea kiinni. Kun lukkorunko vaihdettiin, tämäkin asukas pitää nyt oven kiinni, eikä porraskäytävästä kantaudu melua asuntoon.

Paloturvallisuuden lisääminen paransi näin myös asumisviihtyvyyttä.

Raimo Pelrovuori

 – Paloturvallisuuden lisääminen paransi näin myös asumisviihtyvyyttä.



Raimo Peltovuori näyttää, että taloyhtiössä on sammutin näkyvällä paikalla. Marko Kauko

Aatoksenkatu 6:ssa pelastussuunnitelma on elävä paperi, jota päivitetään tarvittaessa. Uudet lisäykset kerrotaan yhtiökokouksen yhteydessä.

– Pyysimme jo vuonna 2011 silloiselta pelastuslaitokselta palotarkastuksen. Kirjasimme havaitut puutteet ja korjasimme ne. Tarkastuksen jälkeen teimme taloyhtiöön myös pelastussuunnitelman, Peltovuori sanoo.

– Pelastussuunnitelman keskeisiä asioita ovat muun muassa ohjeet siitä, miten asukkaan tulee toimia, jos tulipalo on omassa asunnossa tai käytävässä.

Taloyhtiössä alettiin tuolloin kiinnittää enemmän huomiota myös siihen, ettei rappujen ja vintin käytävillä ole ylimääräisiä tavaroita palokuormana.

– Seuraamme tiloja ja myös sitä, että pelastustie pysyy auki.

Asukkaita on ohjeistettu hankkimaan jokaiseen asuntoon sammutuspeite. Suositeltavaa on myös laittaa matkapuhelimeen 112-sovellus.



Taloyhtiön viimeisimpiä hankintoja on ovipumppu, joka sulkee palo-oven automaattisesti tulipalon sattuessa. Marko Kauko

Ensi vuoden alusta lähtien vastuu palovaroittimista siirtyy taloyhtiöille. Muutos tarkoittaa sitä, että taloyhtiö vastaa palovaroittimien hankinnasta, asentamisesta ja ylläpidosta. Asukkaille jää vastuu palovaroittimen säännöllisestä testaamisesta ja vioista ilmoittamisesta.

Aatoksenkatu 6:ssa uusittiin ja yhtenäistettiin jo viime vuonna kaikkien asuntojen palovaroittimet.

– Jokaista 60 neliötä kohti tulee olla yksi palovaroitin. Kun kaikkiin palovaroittimiin vaihdetaan paristot yhtä aikaa, tiedämme milloin paristot pitää uusia, toteaa Peltovuori.

Taloyhtiössä tehtiin iso remontti vuonna 2021, jolloin ulko-ovet ja hissit uusittiin esteettömiksi. Samassa yhteydessä alakerroksen palo-oveen asennettiin ovipumppu, joka sulkee automaattisesti palo-oven tulipalon sattuessa.

Peltovuoren mukaan paloturvallisuutta pidetään myös jatkossa esillä. Samaa toivovat myös asukkaat, jotka vastasivat äskettäin asukaskyselyyn liittyen taloyhtiön turvallisuuden parantamiseen.

Kotiin sammutuspeite ja kuuden kilon käsisammutin

Pia Tervoja

Kodin tärkeimmät alkusammutusvälineet ovat sammutuspeite ja käsisammutin, kuten jauhe-, neste- tai vaahtosammutin.

– Sammutuspeite soveltuu hyvin pieniin sähkölaite-, öljy- ja rasvapaloihin, joten se kannattaa sijoittaa keittiöön. Peitteellä voi sammuttaa esimerkiksi pesukoneen tai grillin, kertoo palotarkastaja Irma Komulainen Viitasaaren palolaitokselta.

– Lasikuitukankaasta valmistettu sammutuspeite kestää hyvin säilytystä. Peite on hyvä säilyttää sen omassa säilytyspussissa. Sammutuspeite on yleensä kertakäyttöinen ja käytön jälkeen se kuuluu sekajätteeseen.

Tavallinen sammutuspeite kestää jopa 500–600 asteen lämpötilan. Komulaisen mukaan esimerkiksi turvatekniikan liikkeet myyvät myös litiumakkupaloihin tarkoitettuja sammutuspeitteitä, jotka kestävät 1 300 asteen lämpötiloja. Näitä peitteitä voi käyttää esimerkiksi sähköpolkupyörän akkupalon sammuttamiseen.

Pienissä akkupaloissa esineen voi kääräistä tavalliseen sammutuspeitteeseen ja viedä ulos.

Käsisammuttimista jauhesammutin on neste- ja vaahtosammuttimia monipuolisempi, koska sillä voi sammuttaa puu-, bensiini-, öljy- ja kaasupaloja. Pakkasenkestävinä jauhesammuttimet sopivat myös ulkokäyttöön, varastoihin ja autotalleihin.

Komulainen muistuttaa, että sisätiloissa hienojakoinen jauhe leviää ympäriinsä. Jauhe saattaa siksi vaurioittaa elektroniikkaa ja sähkölaitteita. Kodin sisällä parempi vaihtoehto on neste- tai vaahtosammutin.

– Nesteellä ja vaahdolla voi sammuttaa myös sähkölaitteita, kuten tietokoneita.

– Kodin pienen sähkölaitteen, esimerkiksi leivänpaahtimen, voi sammuttaa ihan vedelläkin, kunhan irrottaa ensin töpselin seinästä.

Käsisammuttimen omistajan olisi hyvä tarkistaa sammuttimensa kunto säännöllisesti eli kahden vuoden välein. Ulkona säilytettävien sammuttimien kunto tulisi tarkistaa vuoden välein. Velvoite on kuitenkin vapaaehtoinen kuluttajilla.

– Tarkastuksia tekevät siihen erikoistuneet huoltoliikkeet. Varsinainen enimmäishuoltoväli neste- ja vaahtosammuttimilla on viisi vuotta ja jauhesammuttimilla kymmenen vuotta. Huoltamisen vaihtoehtona on uuden sammuttimen hankinta.

– Jos jauhesammutin on yli 10-vuotias, sitä ei enää huolleta, vaan se on vaihdettava uuteen.

Tyhjä sammutin tulee viedä jätekeskuksen metallinkeräykseen. Myös huoltoliikkeet ottavat sammuttimia vastaan.

Alkusammutusta yritetään Komulaisen mukaan joka kolmannessa rakennuspalossa.

– Alkusammutus on suositeltavaa, koska sillä saadaan rajattua paloa.

Ensikertalaista sammuttimen käyttö voi jännittää. Palotarkastaja Irma Komulainen kehottaa osallistumaan mahdollisuuksien mukaan alkusammutusharjoituksiin, joita järjestävät esimerkiksi monet työpaikat.

Kotona sammutusta ei kannata harjoitella, sillä pieni vaahtosammutin tyhjenee kokonaan jo noin 40 sekunnissa.