Yhdysvallat keskittää nyt sotilaallista voimaa Karibianmerelle. Trumpin Venezuela-linja voi toistaa Yhdysvaltain Irakissa ja Afganistanissa tekemät virheet.
Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat harjoittelevat tulitoimintaa USS San Antonio-aluksella Karibianmerellä 16. syyskuuta. EPA / AOP
Jännitteet Yhdysvaltojen ja Venezuelan välillä ovat kasvaneet selvästi viime viikkoina.
Yhdysvallat on tehnyt useita iskuja väitettyjä huumealuksia vastaan Venezuelan rannikolla. Viimeisimmän iskunsa epäiltyä huumekartellialusta vastaan se toteutti torstaina. Iskussa kuoli kolme ihmistä.
Washington on myös lähettänyt lentotukialus USS Gerald R. Fordin Välimereltä Karibianmerelle. Alus on maailman kaikkien aikojen suurin laiva ja kykenee kantamaan yli 70 lentokonetta ja noin 4 500 sotilasta.
Arvostettu brittilehti The Economist kuvaa tilanteen kärjistymisen olevan osa Trumpin uutta ulkopoliittista linjaa, jota lehti kutsuu nimellä ”Amerikat ensin”.
Osana uutta linjaa Trumpin hallinto on laajentanut terrorismin vastaisen sodan käsitettä koskemaan myös huumekartelleja ja käyttänyt sitä perusteluna sotilaallisen voiman lisäämiselle Venezuelan ympärillä.
Donald Trump on uhannut hyökkäävänsä Venezuelaan. Yuri Gripas – Pool via CNP
Kova linja
The Economistin mukaan ulkoministeri Marco Rubio on uuden ulkopoliittisen linjan arkkitehti. Rubion sanotaan haluavan palauttaa Yhdysvaltojen vaikutusvallan omassa maanosassaan.
Osa Trumpin neuvonantajista kannattaa diplomaattista ratkaisua, mutta Rubion johtama siipi ajaa kovaa linjaa.
Lehden mukaan Rubio uskoo, että näyttävä voimankäyttö voi saada Venezuelan itsevaltaisen presidentin Nicolás Maduron hallinnon romahtamaan sisältäpäin.
Yhdysvaltain entinen Iranin ja Venezuelan erityislähettiläs Elliott Abrams sanoo, että keskustiedustelupalvelu CIA pyrkii parhaillaan vakuuttamaan Venezuelan sotilasjohtajia siitä, että Maduron kaatuminen on heille edullista.
The New York Times puolestaan raportoi, että Trumpin avustajat ovat pyytäneet oikeusministeriöltä ohjeistusta, joka loisi laillisen perustan sotilaallisille toimille Venezuelassa.
Tavoitteena olisi mahdollistaa operaatioita, jotka menevät nykyisiä huumekartelleihin kohdistuvia iskuja pidemmälle ja jopa antaa peruste iskujen kohdentamiseksi suoraan Maduroon ilman kongressin lupaa tai sodanjulistusta.
Yhdysvallat syyttää Nicolás Maduroa huumekartellin johtamisesta ja terrorismin tukemisesta. EPA / AOP
Vaaran merkit
The Economist varoittaa, että Venezuelan mahdollinen romahdus voisi sysätä liikkeelle ketjureaktion koko alueella.
Kuuba ja Nicaragua voisivat menettää niille elintärkeän venezuelalaisen öljyn, ja poliittinen epävakaus saattaisi levitä Kolumbiaan ja Keski-Amerikkaan. Samalla antiamerikkalaiset liikkeet voisivat voimistua, mikä tekisi Karibian alueesta jälleen 2000-luvun alun Lähi-itää muistuttavan kriisipesäkkeen.
Lehden arvioiden mukaan Trumpin hallinnolla ei ole selkeää suunnitelmaa Maduron jälkeiselle ajalle. Jos Maduro kaatuisi, opposition kyky hallita syvästi jakautunutta maata olisi epävarmaa. Mikäli Venezuelan armeijan ja hallinnon jäänteet ryhtyisivät vastarintaan, sodasta voisi tulla pitkä ja verinen.