Unkarin pääministeri Viktor Orbán kävi perjantaina Valkoisessa talossa tapaamassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia.

Tapaaminen oli suorastaan lämminhenkinen. Orbán ja Trump kehuivat kilvan toisiaan median edessä.

Kyse ei ollut samanlaisesta teatterista, johon monet eurooppalaiset johtajat ovat kuluvana vuonna joutuneet taipumaan.

Trump ja Orbán kokevat aidosti olevansa ideologisia liittolaisia.

Orbán korosti heti tapaamisen alussa Unkarin olevan poikkeus Euroopassa.

Hänen mukaansa Unkaria johtaa Euroopan ”ainoa moderni kristillinen hallitus”, kaikki muut hallitukset ovat ”liberaalivasemmistolaisia”.

Orbán ja Trump kehuivat molemmat Unkaria.

Etukäteen kokouksesta odotettiin, että Unkari hakee poikkeusta Trumpin lokakuussa määräämistä venäläisiä öljy-yhtiöitä koskevista pakotteista.

Valkoinen talo ilmoitti kokouksen jälkeen, että tällainen poikkeus Unkarille on myönnetty, ilmeisesti toistaiseksi yhdeksi vuodeksi.

Trump puhuu, draamaattinen varjo, Orban kuuntelee.

Avaa kuvien katselu

Presidentti Donald Trump ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán tapasivat lounaan merkeissä perjantaina. Kuva: AOP

Ilmoitus ei ollut vähimmässäkään määrin yllätys. Trump käytännössä lupasi poikkeuksen jo kokouksen alussa lehdistön edessä.

Orbánin viesti oli mennyt hyvin perille Trumpille. Yhdysvaltain presidentti alkoi heti puhua siitä, että Unkari on sisämaa, jossa ei ole merenrantaa, eikä siten satamia, joiden kautta tuoda fossiilisia polttoaineita.

Siksi Trumpin mielestä oli loogista myöntää Unkarille poikkeus.

Vance näkyy taustalla, Orban puhuu, viittoo käsillä, Trump kuuntelee.

Avaa kuvien katselu

Orbán puhuu, varapresidentti J.D. Vance ja Trump kuuntelevat. Kuva: Aaron Schwartz / EPAUnkari on ylivoimaisesti suurin venäläisen energian tuoja EU:ssa

Trump haukkui jälleen EU:ta siitä, että se ostaa edelleen fossiilisia polttoaineita Venäjältä, yli kolme vuotta sodan alkamisen jälkeen.

Se pitää paikkansa. Crea-keskuksen laskelman mukaan EU-maat toivat syyskuussa 906 miljoonan euron edestä fossiilisia polttoaineita Venäjältä.

Trumpin mukaan se on pöyristyttävää. Sen sijaan Trumpia ei häirinnyt se, että ylivoimaisesti suurin tuoja on Unkari. Suurimmat Venäjän energian tuontimaat EU:ssa ovat Unkari ja Slovakia, jotka edelleen tuovat putken kautta Venäjältä öljyä ja kaasua.

Länsi-Euroopan satamien kautta tuotavaa nesteytettyä LNG-kaasua kuljetaan myös esimerkiksi Saksaan. EU päätti kuitenkin lokakuussa ajaa maakaasun tuonnin alas vuoden 2028 loppuun mennessä, mitä Slovakia ja Unkari vastustavat.

Raakaöljyn tuontiin Družba-putken kautta Unkarilla ja Slovakialla on EU:n poikkeuslupa. Mutta Yhdysvaltain uudet venäläisiä öljy-yhtiöitä koskevat pakotteet olisivat iskeneet tähän, joten siksi Unkarille asia on äärimmäisen tärkeä.

Trumpin mukaan muut eurooppalaiset ovat suurempi ongelma. Unkaria sen sijaan pitää ymmärtää, koska sen maantieteellinen asema on hänestä ratkaisevasti erilainen.

Trumpin Unkarille myöntämä poikkeus perustuu ideologiseen yhteyteen

Trumpin poukkoilevassa ulkopolitiikassa on ainakin yksi selkeä linja.

Hänen hallintonsa tukee voimakkaasti erilaisia hallitsijoita ja puolueita, joihin se kokee ideologista yhteenkuuluvuutta.

Esimerkiksi Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance ja puolustusministeri Pete Hegseth ovat alusta asti korostaneet yhteenkuuluvuutta Euroopan laitaoikeiston suuntaan.

JD Vance pöydän ääressä tuiman näköisenä.

Avaa kuvien katselu

Varapresidentti J.D. Vance perjantain lounastapaamisessa. Kuva: Aaron Schwartz / AOP

Tämä koskee muun muassa Britannian, Ranskan ja Saksan laitaoikeistoa. Trump ei ole peitellyt lainkaan sitä, että toivoo näiden puolueiden nousevan valtaan.

Samalla Valkoinen talo tukee jo vallassa olevia populistisia konservatiivivoimia, kuten Unkarin Viktor Orbánia. Orbán on pitkään ollut Trumpia tukevan MAGA (Make America Great Again) -liikkeen ihailemia johtajia.

Kyse on sekä siirtolaispolitiikasta että kovaotteisesta tavasta pysyä vallassa, mikä viehättää Trumpin väkeä.

Trumpin MAGA-ulkopolitiikka tässä suhteessa näkyy myös Latinalaisessa Amerikassa.

Trump on hyökännyt voimakkaasti muun muassa Kolumbian presidentti Gustavo Petron kimppuun.

Kolumbia on ollut Yhdysvaltain tärkeimpiä ja pitkäaikaisimpia liittolaisia Etelä-Amerikassa, mutta koska maata hallitsee nyt vasemmistopresidentti, Yhdysvallat uhkaa sitä sekä pakotteilla että sotilaallisesti.

Trump ja Milei näyttävät peukkua, maiden liput taustalla, iloiset virneet molemmilla.

Avaa kuvien katselu

Trump tapasi Argentiinan Javier Milein lokakuussa. Kuva: Will Oliver / EPA

Sen sijaan Trump kokee esimerkiksi Argentiinan oikeistopopulistisen presidentin Javier Milein ideologiseksi liittolaisekseen.

Kun Milei oli poliittisissa vaikeuksissa, Trump lupasi Argentiinalle ennen lokakuun välivaaleja talousapua, mutta vain jos, Milein puolue voittaa vaalit. Milein puolue voitti ja Trump onnitteli itseään voitosta.

Täsmälleen sama logiikka pätee Unkarin Viktor Orbániin. Trump ilmoitti suorasanaisesti tukevansa Orbánin puoluetta ensi vuoden parlamenttivaaleissa.

Öljypakotteista poikkeuksen lupaaminen on osa tätä Trumpin henkilökohtaista ulkopolitiikkaa: tukea ideologisille ystäville.