Tero Ojanperä ei ole jäänyt lepäämään sen jälkeen, kun Silo AI -yhtiö myytiin 665 miljoonalla eurolla. Hänen mukaansa tulevaisuuden työelämässä on arvossa luovuus.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Tero Ojanperän yhtiö tienasi yli 30 miljoonaa euroa Silo AI -tekoäly-yhtiön kaupalla.
Ojanperä sijoittaa nyt aktiivisesti ja on mukana useissa tekoäly- ja energia-alan yrityksissä.
Hän uskoo tekoälyn mullistavan työelämää ja korostaa luovuuden ja kriittisen ajattelun merkitystä tulevaisuuden työelämässä.
Tero Ojanperän uusin sijoituskohde ei vaikuta tyypilliseltä enkelisijoittajalle, joka on ansainnut kymmeniä miljoonia tekoäly-yhtiön kaupalla.
– Itse asiassa minun viimeisin sijoitukseni on Pohjolan Peruna, joka on Vihannissa oleva pottutehdas. Minä olen kotoisin Vihannista, mutta se ei ollut se varsinainen syy, Ojanperä paljastaa.
Ojanperän yritys sai yli 30 miljoonaa euroa, kun yhdysvaltalainen puolijohdevalmistaja AMD osti suomalaisen Silo AI -tekoäly-yhtiön viime vuonna. Ojanperä on yksi yrityksen perustajista Peter Sarlinin ja Juha Hulkon ohella.
Nyt hän käyttää kaupasta saatuja varoja aktiiviseen sijoitustoimintaan, jossa etsii ratkaisuja merkittäviin ongelmiin.
Lue lisää: Suomalaisyritys myytiin amerikkalaisille 665 miljoonalla dollarilla
Tekoäly on nykyään Ojanperälle osa arkea, esimerkiksi urheiluvälineiden valinnassa.
– Jos on esimerkiksi mielessä joku urheilukello, voi ChatGPT:llä tehdä vertailun muihin vastaaviin laitteisiin, hän toteaa.
– Meillä jokaisella on nyt käytössä asiantuntija mistä tahansa asiasta.
Hän käyttää tekoälyä myös henkilökohtaisena valmentajanaan itsenäisyyspäivän Cooperin testiä varten.
– Mitä enemmän mä annan tietoa itsestäni, sitä paremmin se osaa vastata, hän kertoo.
Lue lisää: Tässä on porukka, joka rikastui Silo AI:n jättimäisessä yrityskaupassa
Hän syötti urheilukellostaan tiedot ChatGPT:lle, joka teki hänelle henkilökohtaisen harjoitusohjelman.
– Kellohan antaa todella yksityiskohtaista dataa, esimerkiksi askelpituuden ja juoksenko enemmän kallellaan oikealle vai vasemmalle, mutta mielestäni se älykkyys jää uupumaan, Ojanperä sanoo.
Tekoäly tunnisti tietojen perusteella jopa sen, että hänen vasen jalkansa toimii heikommin kuin oikea ja neuvoi harjoituksia vasemman jalan vahvistamiseen.
– Se neuvoi selkeästi, että oikea jalka kompensoi nyt vasemman heikkoutta, mikä vaikuttaa juoksuun, Ojanperä kertoo.
– Ilman harjoituksia minulle voisi tulla vaikka lantiovaivoja, kun kävelen koko ajan väärin.
ChatGPT laati Ojanperälle juoksuun harjoitteluohjelman, jota tekoäly pystyy myös muuttamaan esimerkiksi ulkomaanmatkojen takia.
– Näytin harjoitusohjelmaa fysioterapeutille, joka hämmästyi, että tuohan on todella hyvä, hän kertoo.
Ojanperän tie tekoälymiljonääriksi alkoi Vihannin kirjastosta, jossa hän vietti lapsuutensa lukemassa kaikenlaista. Tiedonjano on periytynyt äidiltä.
– Äitini oli hyvin tiedonhaluinen ja perehtyi aina uusiin asioihin, Ojanperä muistelee.
Äiti käytti älypuhelinta ja tablettia ja kahdeksankymppisenä pyysi lapsenlapsiaan opettamaan hänelle Snapchatin käyttöä.
– Kyllä se oma tiedonhalu varmaan sieltä kumpuaa. Kyllä se on ollut ihan lapsesta lähtien. Mielelläni istuin silloin Vihannin kirjastossa ja lueskelin kaikenlaista, Ojanperä kertoo.
Lue lisää: Analyytikko suurkaupasta: Yhdysvaltoihin ostettiin 665 miljoonalla suomalaista insinöörityötä
Ojanperä valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta tietotekniikasta ja väitteli tekniikan tohtoriksi Delftin yliopistossa Hollannissa. Vuonna 1990, 24-vuotiaana, hänet palkattiin Nokiaan, jossa hän uransa aikana toimi muun muassa yhtiön teknologia- ja strategiajohtajana sekä Nokia Networksin johtajana. Hän jätti Nokian vuonna 2011 ja perusti kahden partnerin kanssa Vision+-sijoitusrahaston.
Silo AI:n kauppa tehtiin tilanteessa, jossa tekoäly nousi yllättäen kaikkien tietoisuuteen. Ojanperä kertoo, että Silo AI:n perustamisen tavoitteena ei ollut rahakas sijoitus vaan halu vaikuttaa.
– Mehän järjestimme Juha Hulkon johdolla vuonna 2017 pääministerin tekoälyseminaarin. Taustalla oli ajatus, että Suomen pitäisi lähteä tekoälyn vallankumoukseen mukaan paljon voimallisemmin. Silloin näki sen, että meille paras tapa olisi perustaa yritys, Ojanperä kertoo.
– Sitten yhtiön perustamisen jälkeen tekoälystä tulikin yhtäkkiä kaikkien huulilla oleva sana, kun vuonna 2017 siitä ei puhunut kukaan, Ojanperä muistelee.
Kun AMD:n tarjous tuli pöydälle, yhtiön oli päätettävä suunnasta. Ojanperä näkee kaupan osana laajempaa tekoälyekosysteemin vahvistamista Suomessa.
– Olisimme ehkä myös voineet nostaa valtavat määrät rahaa sijoittajilta, mutta eihän siinäkään ollut mitään takeita, että se olisi johtanut sen parempaan lopputulokseen, hän perustelee myyntiä.
– Yksi tärkeä asia oli se, että toivottavasti AMD sitoutuu Suomeen pitkällä tähtäimellä ja että tänne synnytetään uutta tutkimus- ja kehitystoimintaa ja sitä kautta vahvistetaan tätä tekoälykehityksen ekojärjestelmää Suomessa.
Kuva: Aleksi Jalava / IS
Ojanperä kertoo tehneensä Nokiasta lähdön jälkeen enkelisijoituksia pitkin matkaa. Myös Silo AI -kauppa on lisännyt hänen sijoitustoimintaansa. Motivaationa ei ole hänen mukaansa raha, vaan yhä edelleen uteliaisuus sekä halu oppia uutta ja vaikuttaa muutokseen.
– Lähden sijoitustoiminnassa mielelläni mukaan asioihin, joissa voi oppia tekemään jotain merkittävää ja ratkomaan niitä ongelmia, joita meillä on edessä. Näitä ongelmia on esimerkiksi sähkön ja energian käyttö.
Lue lisää: Vältä näitä: 8 vakavaa virhettä, jotka voi tehdä tekoälyn kanssa
Pohjolan Perunan valinta sijoituskohteeksi ei ollut sattuma. Ojanperä näkee 50 vuotta toimineen elintarviketehtaan osana laajempaa energiaratkaisujen ekosysteemiä.
– Tuollainen elintarviketehdas tarvitsee tuotannossa paljon energiaa. Se voisi esimerkiksi tasata verkon kuormaa toimimalla välillä suuremmilla tai pienemmillä tehoilla sekä akkujen avulla, hän selittää.
Ojanperä on mukana myös Cactos-yhtiössä, joka muun muassa rakentaa tekoälyn optimoimia akkupuistoja ja on alkanut syksyllä myös myydä sähköä.
– Heillä on tekoälypohjainen järjestelmä, jota voidaan optimoida ja osallistua sähkön reservimarkkinaan ja saada tuottoa sitä kautta, hän kertoo.
Ojanperä uskoo Suomen tekoälyekosysteemin kasvuun. Hänen mukaansa on syntymässä uuden aallon tekoälysovellusyrityksiä, jotka rakentavat ratkaisuja olemassa olevien tekoälymallien päälle.
– Tekoäly-sovellusyhtiöt ovat tulossa, esimerkkinä vaikka ruotsalainen paljon esillä ollut Legora, joka tarjoaa tekoälyjuristin, hän kertoo.
Lue lisää: Tekoälyjohtaja Ylelle: Suomen on oltava mukana tai kasvu vaarantuu
Suomessa on hänen mukaansa paljon sarjayrittäjiä, jotka ovat lähteneet tekoälybuumiin mukaan. Haasteena on rohkeus lähteä kansainvälisille markkinoille.
– Tekoälyn kanssa kynnys tehdä tuote pienenee koko ajan, jolloin matka ideasta markkinoille on paljon lyhyempi kuin aiemmin, Ojanperä sanoo.
– Suomalaistenkin pitäisi entistä aktiivisemmin kehittää tuotteita ja lähteä testaamaan niitä mieluiten Suomen ulkopuolella. Se menestys ratkaistaan kuitenkin siellä markkinalla.
Silo AI -kaupan jälkeen Ojanperä myös opetti tekoälyä Aalto-yliopistolla ja pohtii nyt yliopiston hallituksen puheenjohtajana tekoälyn vaikutuksia koulutukseen ja työelämään. Hän näkee, että tietotyö voi siirtyä alustoille samaan tapaan kuin kuljetuspalvelut.
– Jo tänä päivänä on esimerkiksi Upworkin tapaisia alustoja, joissa työntekijän voi hankkia jostain ihan toisesta maanosasta. Mutta jos tietotyö siirtyy enemmän alustoille ja tekoäly tulee oleelliseksi osaksi sitä työtä, se voi tarkoittaa tosi rajua muutosta.
Työn teettäjän kannalta ei välttämättä ole merkitystä, onko työn tekijänä ihminen vai tekoäly.
– On mielenkiintoinen kysymys, mitä tämä merkitsee koko yhteiskunnalle, Ojanperä sanoo.
Ojanperän mukaan on myös koulutusjärjestelmälle iso haaste pystyä tällaisessa maailmassa kouluttamaan ajan tasalla olevia osaajia.
– Ainakin ensimmäiseksi meidän pitää pysyä muutoksessa kartalla, ottaa nopeammin näitä uusia työkaluja käyttöön ja ymmärtää tätä muutosta, Ojaperä sanoo.
Ihmisen rooli säilyy hänen mukaansa luovuudessa ja merkityksen antamisessa.
– Luova, kriittisesti ajatteleva ihminen pystyy vivuttamaan omaa työpanostaan ihan merkittävästi kymmenen- tai satakertaiseksi verrattuna nykyiseen, Ojanperä uskoo.