Teknojätti Microsoft ilmoitti torstaina perustaneensa uuden tiimin, jonka tehtävänä on kehittää tekoälyjärjestelmiä, jotka merkittävästi ylittävät ihmisen kyvykkyydet – alkaen lääketieteellisestä diagnostiikasta.
MAI Superintelligence Team -nimistä yksikköä johtaa yhtiön tekoälyjohtaja Mustafa Suleyman. Tiimin perustaminen on viimeisin siirto kiihtyvässä teknologiayhtiöiden välisessä kilpailussa kohti niin sanottua ”superälyä”.
Superintelligence tarkoittaa älykkyyden muotoa, joka ylittää parhaidenkin ihmisten kognitiiviset kyvyt käytännössä kaikilla alueilla, kuten luovuudessa, tieteellisessä ajattelussa, ongelmanratkaisussa ja viisaudessa. Filosofi Nick Bostromin klassisen määritelmän mukaan se on mikä tahansa äly, joka selvästi ylittää ihmisen kyvyt kaikilla olennaisilla osa-alueilla. Kyseessä voi olla tekoäly tai vaikkapa ihmisen älyn radikaali teknologinen vahvistaminen.
Microsoft hakee itselleen entistä itsenäisempää asemaa pitkäaikaisesta kumppanistaan OpenAI:sta, ja suuntaa Suleymanin mukaan kohti “humanistista superälyä”. Tämä tekoäly on suunniteltu ratkaisemaan konkreettisia ongelmia ja tuottamaan mitattavia hyötyjä sen sijaan, että tavoiteltaisiin “rajattoman kyvykästä yleisälyä”.
”Humanismi edellyttää, että kysymme aina: palveleeko tämä teknologia ihmisen etua?”, Suleyman sanoi.
Tavoitteena lääketieteelliset läpimurrot
Microsoftin strategia keskittyy aluksi lääketieteelliseen diagnostiikkaan, jossa yhtiö on jo saavuttanut huomattavaa edistystä. Yhtiön kehittämä MAI-DxO-järjestelmä diagnosoi oikein peräti 85,5 prosenttia New England Journal of Medicine -lehden monimutkaisista potilastapauksista.
Tulos on merkittävä, sillä kokeneiden lääkärien osumatarkkuus oli vain 20 prosenttia.
”Meillä on näköpiirissä lääketieteellinen superäly kahden–kolmen vuoden aikajänteellä”, Suleyman kertoo uutistoimisto Reutersille.
Kyseinen diagnostiikkajärjestelmä merkitsee suurta harppausta tekoälyn suorituskyvyssä: se hyödyntää useita erikoistuneita agenteja, jotka keskustelevat ja tekevät päätöksiä yhteistyössä reaaliajassa.
Toisin kuin aiemmat tekoälyratkaisut, jotka perustuivat monivalintakysymyksiin, MAI-DxO jäljittelee todellista lääkärin päätöksentekoa analysoimalla oireita, esittämällä jatkokysymyksiä ja suositellen tarvittavia tutkimuksia.
Kilpailu kiristyy terveysteknologiassa
Microsoftin julkistus seuraa Metan päätöstä perustaa oma Superintelligence Labs (MSL) -yksikkönsä kesäkuussa 2025. Toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on tarjonnut jopa yli 100 miljoonan dollarin allekirjoitusbonuksia houkutellakseen huipputason tekoälyosaajia.
MSL on Metan heinäkuussa 2025 perustama tekoälytutkimusyksikkö, jonka tavoitteena on rakentaa superälyä. Yksikkö yhdistää Metan perustutkimuksen, tuotekehityksen ja FAIR-tiimin voimavarat yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin kehitystyötä voidaan nopeuttaa ja ohjata selkeästi kohti superälyn saavuttamista.
MSL panostaa erityisesti multimodaalisiin tekoälymalleihin, jotka pystyvät käsittelemään ja tuottamaan tekstiä, kuvia, puhetta, videota ja sensoridataa integroidusti, sekä kehittää uusia Llama-sukupolven kielimalleja ja niin sanottuja ”maailmamalleja”, jotka ymmärtävät ympäristön fyysistä dynamiikkaa.
MSL:n johdossa toimii Scale AI:n entinen toimitusjohtaja Alexandr Wang, ja yksikköön on rekrytoitu huippuosaajia muun muassa OpenAI:lta ja Google DeepMindilta, mikä kuvastaa globaalia osaajataistelua tekoälysegmentissä.
MSL edustaa sekä Metan vastausta kilpailijoiden superälyhankkeisiin että yhtiön strategista linjanmuutosta kohti uuden sukupolven tekoälytuotteita ja -palveluita.
Ei mikään yleisälyn hanke
Myös OpenAI, Google ja muut alan toimijat ovat lanseeranneet omia superälyhankkeitaan.
Karen Simonyan, joka siirtyi Suleymanin kanssa Microsoftille tekoäly-startupista nimeltä Inflection maaliskuussa 2024, toimii uuden tiimin tieteellisenä johtajana. Microsoft aikoo investoida hankkeeseen merkittävästi ja jatkaa rekrytointeja muista johtavista tekoälytutkimuslaitoksista.
Suleyman painotti, että Microsoft ei pyri kehittämään autonomisia, itseään parantavia koneita, jotka voisivat muodostaa olemassaolon riskejä, vaan keskittyy erikoistuneisiin malleihin, jotka saavuttavat “ihmisen ylittävän suorituskyvyn ilman käytännössä minkäänlaista eksistentiaalista riskiä”.
Tämä lähestymistapa eroaa kilpailijoista, jotka tavoittelevat laajempaa yleisälyä (AGI).
AGI eli yleinen tekoäly (Artificial General Intelligence) tarkoittaa sellaisen tekoälyjärjestelmän olemassaoloa, joka kykenee kokonaisvaltaisesti jäljittelemään ihmisen älykkyyttä sekä oppimaan, ymmärtämään ja ratkaisemaan yhtä monipuolisesti erilaisia tehtäviä kuin ihminen.