Suomalaisyhtiö alkoi käyttää tekoälyä työnhakijoiden haastattelemiseen.
Vammaispalveluita tuottava suomalaisyhtiö Validia on ryhtynyt käyttämään rekrytoinnissaan tekoälyä. Yhtiö käyttää sitä työnhakijoiden haastattelemiseen.
Asia on noussut esiin keskustelusivusto Redditissä, jossa Validian työnhakuilmoitus on herättänyt ihmetystä.
Validia kuuluu pohjoismaalaiseen Ambea-konserniin.
– Hakemuksen jättämisen jälkeen sinut kutsutaan chat-pohjaiseen haastatteluun virtuaalisen rekrytointiassistenttimme Hubertin kanssa. Haastattelu kestää noin 15–20 minuuttia, ja voit tehdä sen sinulle sopivana aikana, Validian työpaikkailmoituksessa kerrotaan.
Validian käyttämä Hubert.ai on yrityksiä palveleva tekoälytyökalu, joka on suunniteltu käytettäväksi nimenomaan rekrytoinnissa.
Hubertin verkkosivujen mukaan sen asiakkaita ovat muun muassa päivittäistavarakauppoihin tuotteita valmistava Coop, turvallisuusyhtiö Securitas ja ruokalähettipalvelu Foodora. Asiakkaiden joukossa on myös muutama ulkomaalainen sosiaali- ja terveysalan palveluntarjoaja.
Iltalehti pyysi Validialta puhelinhaastattelua. Validian viestintä pyysi saada haastattelukysymykset nähtäväksi etukäteen ja vastasi niihin Iltalehden toiveesta huolimatta sähköpostitse. Validia tarjosi vastaustensa yhteydessä mahdollista haastateltavaa jatkokysymyksiä varten, mutta haastattelu ei ollut enää julkaisuaikataulun puitteissa mahdollinen.
Näin tekoäly toimii
Validian viestinnästä kerrotaan, että Hubert-rekrytointiassistentti kysyy työnhakijoilta samanlaisia kysymyksiä kuin tavallisessa työhaastattelussa. Kaikille samaa tehtävää hakeville esitetään Validian mukaan samat kysymykset.
– Käytännössä virtuaaliassistentti toimii kuin kyselylomake, mutta on huomattavasti interaktiivisempi. Erilaisten kyselylomakkeiden käyttö on jo yleistä koko rekrytointialalla, erityisesti hakijan rekisteröitymisvaiheessa. Käytännössä myös monissa laajalti käytössä olevissa rekrytointijärjestelmissä on jo pitkään ollut sisään rakennettuja tekoälytoiminnallisuuksia, Validian viestinnästä kerrotaan.
Validian mukaan kyseinen järjestelmä on ollut jo entuudestaan käytössä Ambea-konsernissa, johon Validia kuuluu. Tekoälytyökalusta saatu palaute on Validian mukaan ollut pääosin hyvää. Työkalu on otettu käyttöön alkusyksystä.
Hubert markkinoi palveluaan erityisesti sillä, että se tekee rekrytointiprosesseista nopeampia ja tarjoaa kaikille hakijoille mahdollisuuden työhaastatteluun. Normaalisti rekrytointiprosesseihin kuluu paljon työtunteja ja resursseja, kun rekrytointivastaavat arvioivat hakemuksia ja haastattelevat työnhakijoita.
Hakijoita pystytään seulomaan tekoälyn tekemän haastattelun avulla.
– Vietät enemmän aikaa pätevien ehdokkaiden kanssa ja vähemmän aikaa ansioluetteloiden läpikäymiseen, Hubertin verkkosivulla mainostetaan.
Validian palvelutalo Seinäjoella. Riikka Haahtela/ Validia
Iltalehti kysyi Validialta, tarkastetaanko kaikkien hakijoiden tekoälyhaastattelut jonkin ihmisen toimesta.
Validian viestinnästä kerrotaan, että suurissa hakijamäärissä olisi käytännössä mahdotonta käydä jokaisen hakijan vastauksia läpi manuaalisesti, mutta tekoäly auttaa tunnistamaan parhaat osaajat nopeasti.
– Mikäli hakija ei täytä jotain ehdotonta vaatimusta, kuten vaadittua tutkintoa, järjestelmä tunnistaa tämän. Tekoäly pisteyttää hakijan koulutuksen, kokemuksen ja motivaation, mutta lopullisen päätöksen rekrytoinnin etenemisestä tekee aina ihminen, Validian viestinnästä kerrotaan.
Hubert-tekoälypalvelun verkkosivuilla esitetään myös, että tekoälyn avulla palkkausprosessissa voidaan välttyä ihmisten ennakkoluuloilta, jotka saattavat vaikuttaa työntekijöiden valintaan syrjivällä tavalla.
Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten on vaikeampi työllistyä Suomessa ja heihin voi kohdistua työnhaussa syrjintää. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan työnhakijat, joilla on ulkomaalainen nimi, kutsutaan huomattavasti epätodennäköisemmin työhaastatteluun.
– On hyvä muistaa, että ihminen tekee luonnostaan enemmän subjektiivisia arvioita – esimerkiksi kokemuksen, ensivaikutelman tai tiedostamattomien ennakkoluulojen pohjalta. Hubert pyrkii tasapainottamaan tätä tuomalla arviointiin johdonmukaisuutta ja dataperusteisuutta. Samalla korostan, että tekoäly ei korvaa ihmistä: lopulliset päätökset tekee aina ihminen, Validian viestinnästä kerrotaan.
Syrjintää voi tapahtua myös muun muassa iän ja sukupuolen perusteella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n vuoden 2023 Terve Suomi -tutkimuksessa syrjintä työssä tai työnhaussa oli yleisintä korkeasti koulutetuilla naisilla.
– Työnantajat saattavat yhä olettaa nuorten naisten jäävän perhevapaille, mikä voi myös altistaa syrjinnälle. Muitakin sukupuolittuneita oletuksia ja arvostuksia voi olla, tutkimusprofessori Anu Castaneda kertoi tuolloin THL:n tiedotteessa.
Syrjintää kohdistuu myös iäkkäisiin työnhakijoihin. Eläketurvakeskuksen raportin mukaan ikään liittyvät stereotypiat heikentävät yli 55-vuotiaiden mahdollisuuksia työllistyä. Työnantajat saattavat esimerkiksi olettaa, että iäkkäämmät työnhakijat suoriutuisivat tehtävästä huonommin tai sopeutuisivat muita heikommin uusiin tilanteisiin.
”Vinoumien riski”
Alma Median toimitustyön kehityksen johtaja ja tekoälytyökalujen kehittäjä Timo Kämäräinen katsoo, että myös tekoälyn tekemissä haastatteluissa on olemassa vinoumien riski. Kämäräinen kommentoi aihetta ainoastaan yleisellä tasolla.
– Jos tekoäly tekee suosituksia historiallisen opin varassa, niin se saattaa toistaa vinoumia, esimerkiksi sukupuoleen, ikään tai etniseen taustaan liittyen. Toisaalta tekoäly voi nopeuttaa huomattavasti hakemusten käsittelyä, ja parhaimmillaan auttaa myös varmistamaan, että hakemuksia käsitellään yhdenmukaisesti, Kämäräinen kertoo.
Esimerkiksi yhdysvaltalaisen IBM-teknologiayrityksen artikkelissa kerrotaan, että tekoälyn toimintaan vaikuttaa sille syötetty data, jonka avulla sitä koulutetaan. Tekoälylle syötetty data on ihmisten koostamaa, joten ihmisten ajatteluun vaikuttavat vinoumat voivat näin ollen heijastua myös tekoälyn käyttäytymiseen.
Oxfordin, Stanfordin, Chicagon ja Münchenin yliopistojen ja Allenin tekoälyinstituutin yhteisessä tutkimuksessa esimerkiksi havaittiin, että tekoälyllä koulutetut kielimallit saattavat suhtautua kielteisemmin sellaisiin henkilöihin, jotka puhuvat englantia afroamerikkalaisittain. Afroamerikkalaista murretta puhuvat tummaihoiset amerikkalaiset.
Tutkimuksen mukaan kielimallit esimerkiksi liittävät afroamerikkalaista murretta puhuvat todennäköisemmin vähemmän arvostettuihin työpaikkoihin ja tuomitsisivat heidät herkemmin rikoksista. Tekoälyllä koulutetuista kielimalleista tunnetuin lienee ChatGPT, mutta tutkimuksessa arvioitiin useita eri kielimalleja.
Hubertin verkkosivuilla myönnetään, ettei mikään tekoäly voi olla täysin ennakkoluuloton.
– Vaikka kukaan ei ole vielä onnistunut rakentamaan täysin ennakkoluulotonta tekoälyä, niin se on todennäköisesti kuitenkin ennakkoluulottomampi kuin sinä. Se on näin ollen sinua parempi arvioimaan ihmisiä puhtaasti heidän pätevyytensä, kokemuksensa ja taitojensa pohjalta, eikä ulkonäön, iän, sukupuolen tai etnisen taustan pohjalta, verkkosivuilla lukee.