Vieraskynä|Valtion tukemaa asuntotuotantoa ollaan ajamassa alas vajavaisin tiedoin vedoten kustannuksiin, vaikka järjestelmä toimii hyvin.
Kirjoitus on vierailevan asiantuntijan näkemys.
Asuntorakentaminen on alhaisimmalla tasollaan sitten 1990-luvun laman. Hallitus on ehdottanut valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainavaltuuksien merkittävää pienentämistä seuraavan kahden vuoden aikana, eikä se tiedä rakentamisen näkymille hyvää. Viime vuonna aloitetuista noin 18 000 asunnosta miltei puolet oli valtion tukemaa tuotantoa.
Vuonna 2024 korkotukilainavaltuus oli 2,25 miljardia euroa. Summa oli keskimääräistä korkeampi, koska valtion tukemalla asuntotuotannolla haluttiin tasata korkojen nousun ja inflaation aiheuttamaa rakennusalan ahdinkoa. Tänä vuonna tuo valtuus on 1,75 miljardia euroa ja hallituksen nykyisten suunnitelmien mukaan vuonna 2027 enää 500 miljoonaa euroa.
Budjettimiljardit ja korkotukilainavaltuudet eivät anna selvää kuvaa valtion tukeman asuntotuotannon kustannuksista. Nämä asunnot rahoitetaan lainoilla, joita rahoituslaitokset myöntävät uudisrakentamiseen ja perusparannuksiin. Korkotuilla valtio osallistuu lainan korkokustannuksiin, jos korot nousevat yli sovitun omavastuuosuuden. Korkotukilainavaltuuden pienentäminen ei vaikuta korkotukimenoihin merkittävästi.
Vuonna 2024 Valtion asuntorahasto maksoi korkotukia noin 240 miljoonaa, joka on vähän yli prosentti lainojen 21 miljardin euron kannasta. Ensi vuoden budjettiehdotuksessa hallitus pienensi korkotukilainavaltuuksia vuoden 2027 tasossa 365 miljoonalla eurolla. Lainavaltuuksien näin tuntuva alennus vähentää valtion korkotukimenoja korkeintaan muutamalla miljoonalla eurolla, jos markkinakorot pysyvät nykyisellä tasollaan. Leikkauksen valtiolle tuoma säästö jää hyvin pieneksi.
Asuntorakentaminen ei ole pelkkä kulu, se tuo valtiolle myös tuloja. Investointien kerroinvaikutusten kautta rakentamiseen käytetty euro tuottaa nykyisessä suhdannetilanteessa bruttokansantuotteeseen vähintään 1,5 euroa. Rakentamisella on suuri merkitys kansantaloudelle.
Valtion näkökulmasta vuosittaisia korkotukimenoja suurempi murhe lienee se, että valtion tuella rakennettujen talojen lainat lasketaan osaksi julkisen sektorin velkaa. Vuoden 2024 lopussa näitä lainoja oli siis hieman alle 21 miljardia euroa, kun koko julkisen sektorin velka oli 227 miljardia. Lainat kasvattavat Suomen valtion velkasuhdetta noin 6–7 prosenttiyksikköä.
”
Rakentamisella on suuri merkitys kansantaloudelle.
Takausvastuun täysimääräinen laskeminen valtion velkaan yliarvioi riskiä merkittävästi, koska kyseessä on täytetakaus. Mahdollisessa perintätilanteessa käytetään ensin kiinnityksiä, jotka kattavat huomattavan osan maksettavasta summasta. Vasta sen jälkeen käytettäisiin tarvittaessa täytetakausta. Esimerkiksi Hollannissa valtion tukeman asuntotuotannon lainoja ei lasketa osaksi julkisen sektorin velkaa.
Epävarmuutta lisää myös hallituksen esitys Valtion asuntorahaston lakkauttamisesta. Hallitus on esitysluonnoksessaan todennut, että se voi johtaa eriytymiskehityksen pahenemiseen ja asumiskustannusten nousuun.
Kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen on tärkeää kuntien veto- ja pitovoiman kehittämisen kannalta. Uusilla asuinalueilla valtion tukeman asuntotuotannon hankkeet ovat usein ankkuriprojekteja, jotka rohkaisevat omistusasuntojen rakentajia käynnistämään omat hankkeensa. Lisäksi työvoiman liikkuvuus vaikeutuu, ellei tarjolla ole kohtuuhintaisia asuntoja.
Suomen hyvin toimivaa, kansainvälisesti arvostettua järjestelmää ollaan nyt romuttamassa vajavaisten numerotietojen perusteella. Suunnitteilla olevien muutosten seurauksena mahdollisesti kasvavan asuinalueiden eriytymisen ja yleistyvän asunnottomuuden taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset nähdään vasta vuosien kuluttua. Asuntorakentaminen tulee kyntämään alamaissa vielä pitkään, jos hankkeita ei saada käynnistettyä edes valtion tuella.
Pikavoittojen tavoittelun ja hätiköityjen päätösten sijaan pitäisi tuoda kaikki luvut pöytään ja arvioida muutosten pitkäaikaiset vaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan.
Esa Kallio on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.
Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/