Kiinan ja Yhdysvaltojen roolit ilmastopolitiikassa ovat vaihtuneet. Xi Jinping kritisoi Yhdysvaltojen suuntaa vaivihkaa.
Kiinan Xi piikitteli Yhdysvaltoja. Kiina ei ole kuitenkaan osoittanut halua lähteä kantamaan yksin vastuuta ilmastopolitiikasta. EPA/AOP
- Kiina ja Yhdysvallat etenevät ilmastopolitiikassa vastakkaisiin suuntiin.
- Yhdysvallat pyrkii purkamaan jopa ilmastolainsäädännön pohjaa.
- Samalla EU:n ilmastojohtajuus on heikentynyt.
Maailman suurimmat talousmahdit ovat lähteneet ilmastopolitiikassaan eri suuntiin.
– Vaikka jotkut valtiot ovat kääntyneet valtavirtaa vastaan, kansainvälisen yhteisön tulee pysyä oikealla polulla, Kiinan presidentti Xi Jinping sanoi syyskuussa YK:n yleiskokouksessa, viitaten mitä ilmeisimmin Yhdysvaltoihin.
Vielä muutama vuosi sitten Yhdysvallat näytti tavoittelevan nopeaa energiasiirtymää, kun Kiina piti pintansa hiilivoimamahtina. Nyt roolit ovat muuttuneet.
– Tänä vuonna on nähty hyvin eri suuntiin menevää kehitystä, Ulkopoliittisen instituutin ilmastopolitiikan tutkijatohtori Karoliina Pietarila sanoo.
Maailman valtiot kokoontuvat maanantaista alkaen Brasilian Belémiin ilmastokokoukseen, mutta suurvaltojen panos saattaa jäädä ohueksi.
Ulkopoliittisen instituutin ilmastopolitiikan tutkijatohtori Karoliina Pietarilan mukaan kehitys menee nyt eri suuntiin. UPI
Uhka-arvio halutaan muuttaa
Taustalla on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin virkaan astuminen, jonka jälkeen valtio irtautui Pariisin ilmastosopimuksesta.
– [Edellisen presidentin] Joe Bidenin hallinnonkaan tavoitteet eivät olleet Pariisin sopimuksen 1,5 asteen polun mukaiset, Pietarila muistuttaa.
Ilmastotoimiin oltiin kuitenkin sitouduttu. Tällä kaudellaan Trump on purkanut Bidenin hallinnon lakipaketin säädöksiä, jotka ovat edistäneet energiasiirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin vaihtoehtoihin USA:ssa. Muun muassa veroetuja on poistettu ja tuulivoimalalupia peruutettu.
Samalla ilmastolainsäädännön pohjana olevaa ilmastonmuutoksen uhka-arviota yritetään muuttaa. Tämä vaikuttaisi ilmastoa ja ympäristöä koskevaan lainsäädäntöön.
Trump on uhonnut hankkiutuvansa eroon uusiutuvista energioista ja väittänyt niiden nostavan sähkön hintaa, mikä Politicon läpikäymien tilastojen perusteella ei kuitenkaan ole totta. Lokakuussa Valkoinen talo myös hyväksyi öljyn ja kaasun poraamisen Alaskan suojelualueella.
Pietarila muistuttaa, että Trumpin hallinnon tänä vuonna tekemien päätösten vaikutukset näkyvät viiveellä. Yhdysvaltojen viimeisin, päästöjen vähentämiseen tähtäävä ilmastositoumus on viime vuoden joulukuulta, jolloin Biden oli yhä vallassa. Vielä viime vuonna rikottiin ennätyksiä esimerkiksi aurinkovoiman ja sähköajoneuvojen kentällä.
Pitkäkestoisia vaikutuksia voidaan arvioida vasta, kun Trumpin kausi tulee päätökseen ja on mahdollista tarkastella, mitä seuraavaksi tapahtuu ja kuka tulee johtoon.
Yhdysvaltojen nykyinen linja hankaloittaa kuitenkin globaalia fossiilisista polttoaineista irtautumista jo nyt. Pietarila ei usko, että tulevassa ilmastokokouksessa saadaan edistettyä fossiilisten polttoaineiden alasajoa.
Trump on myöntänyt uusia öljy- ja kaasulupia muun muassa Alaskaan. AOP/Alamy
Uusiutuvan energian osuuden kasvusta huolimatta Kiinassa käytetään yhä runsaasti kivihiiltä. Zumapress
Ristiriitainen Kiina
Myöskään Kiina ei ole ilmaissut ottavansa uusia, konkreettisia askeleita fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Kiinan tuoreen ilmastositoumuksen mukaan maa tähtää 7–10 prosentin päästöjen leikkaamiseen vuoteen 2035 mennessä. Kiinalta kuitenkin toivotaan kunnianhimoisempia toimia.
– Syyskuun puheessa ei mainittu millään tavalla fossiilisia polttoaineita tai hiilivoiman rajoittamista, Pietarila huomauttaa.
Kiinan ilmastopolitiikka onkin hyvin ristiriitaista. Kiina on uusiutuvan energian, etenkin aurinko- ja tuulivoiman, hyödyntämisessä ja teknologiaan panostamisessa aivan omassa luokassaan. Siitä huolimatta hiilivoimasta irtautuminen on todella haastavaa, ja uusia lupia myönnetään myös hiilivoimaloille.
Kiina on noussut aurinkoenergian suurmaaksi. Zumapress
Vuoden 2021 ilmastositoumuksessaan Kiina asetti tavoitteeksi päästöjen kasvun taittumisen ennen vuotta 2030. Tämä tavoite on mahdollinen. Samassa sitoumuksessa hiilineutraaliustavoite on asetettu vuoteen 2060, mikä olisi ennätyksellisen nopea siirtymä maksimipäästöistä hiilineutraaliuteen.
– Tällä hetkellä näyttää, että paljon enemmän pitäisi tehdä, jotta siihen tavoitteeseen on mahdollista päästä, Pietarila arvioi.
Kuka johtaa?
Kiina ja USA ovat toimineet eräänlaisina ilmastojohtajina ilmastopolitiikassa. Kun nämä kaksi suurvaltaa ovat löytäneet ilmastoasioissa saman sävelen, asioiden eteenpäin vieminen on helpottunut.
– Sillä on ollut merkittävä rooli sekä teknisellä tasolla [esimerkiksi sopimusteksteissä] että symbolisesti.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Kiinan presidentti Xi Jinping tapasivat 30. lokakuuta Etelä-Koreassa. AOP/EPA
Xin ja Trumpin tapaaminen lokakuun lopulla kuitenkin osoitti, että tullipolitiikka ja turvallisuuskysymykset ajavat ilmastoaiheiden ohi.
USA:n viimeisin U-käännös ilmastopolitiikassa osoittaa, ettei se ole kiinnostunut ilmastojohtajuudesta, jossa valtio näyttää esimerkkiä konkreettisin ja rakenteellisin ilmastotoimin, pyrkii luomaan konsensusta ja asettaa tavoitteita.
Myös EU:n ilmastojohtajuusrooli on heikentynyt yhteisen ilmastositoumuksen laatimisen hankaluuden takia.
– Helposti tulee sellainen ajatus, että kun yksi astuu sivuun, sen tilalle on joku muu toimija tulossa, Pietarila sanoo.
Kiina ei kuitenkaan ole osoittanut halua lähteä kantamaan vastuuta yksin, vaikka odotukset Kiinaa kohtaan ovat korostuneet. Toisaalta odotuksia kohdistuu myös nousevien talouksien Brics-maihin. Tuleva ilmastokokous tulee näyttämään, minkälaista roolia Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan perustama liittouma tulee ottamaan ja osoittamaan.
Trump on uhonnut hankkiutuvansa eroon uusiutuvista energioista. AP