Vuosikymmeniä kestävät eläkepäivät ovat yhä yleisempi ilmiö.
Yli 30 vuotta eläkkeellä olleiden ihmisten määrä on kasvanut vauhdilla. Vuonna 2010 heitä oli alle 10 000, mutta tänä vuonna määrä on lähes kolminkertaistunut. Yle pyysi luvut Eläketurvakeskuksesta.
Tässä jutussa puhumme 30 vuotta kestäneistä eläkepäivistä, koska tämä on helppo suhteuttaa siihen aikaan, jonka suomalaiset keskimäärin tekevät töitä.
ETK:n tutkimuksen mukaan ansiotöitä tehdään vähän yli 32 vuotta. Jos työkyvyttömyyseläkkeet jätetään pois laskuista, on vanhuuseläkkeelle siirtyvän ihmisen työura kestänyt tyypillisimmin 39,7 vuotta.
Yli 30 vuotta eläkkeellä viettäneiden määrä on lähtenyt juuri tänä vuonna jyrkkään nousuun. Nyt heitä on noin 28 000. Määrä kasvoi vuodessa noin kahdella tuhannella.
Eläketurvan (ETK) kehityspäällikkö Jari Kannisto ja tilastotutkija Jukka Lampi laskivat Ylelle miten tilanne tulee kehittymään. Eläkekysymyksissä ei näperrellä ja ennuste ulottuukin vuoteen 2060 saakka.
Ennustelaskelman mukaan yli 30 vuoden eläkeuran saavuttaneiden määrä noin kolminkertaistuu niin, että parikymmenen vuoden kuluttua koittavassa huipussa heidän määränsä ylittää selvästi 80 000 rajan. Sen jälkeen suurten ikäluokkien rivit alkavat harventua.
Pitkien eläkkeiden määrä siis kasvaa, mutta niiden osuus kaikista eläkeläisistä on sittenkin vain muutamia prosentteja, sillä eläkeläisten määrä kaikkiaan nousee puoleentoista miljoonaan.
Järjestelmä kestää, jos työaika pitenee eläkeaikaa enemmän
Kehityspäällikkö Kannisto ei hätkähdä yli 30 vuotta eläkkeillä olleiden määrän kehitystä. Hänen mukaansa muutos on vastannut hyvin odotuksia.
Viime vuonna maksetuista eläkkeistä kolme neljäsosaa katettiin palkansaajien ja työnantajien maksamilla työeläkemaksuilla. Loppuosaa katetaan valtion osuudella ja eläkerahastojen sijoitustuotoilla.
Mutta onko nuorempien sukupolvien näkökulmasta oikeudenmukaista, että he rahoittavat yhä suuremman joukon eläkkeitä?
– Nuoremmat ikäpolvet elävät pitempään kuin heitä edeltävät ikäpolvet. Myös heillä eläkeaika pitenee. Kyllä tämä siinä mielessä ihan reilu peli on, Kannisto sanoo.
ETK:n Jari Kanniston mukaan pitkien eläkkeiden yleistyminen ei ole ongelma.
Hänen mukaansa eläkkeiden rahoituksessa ei ole ongelmaa, ja perustelukin on selvä.
Kun elinikä pitenee, myös eläkkeellä vietetty aika pitenee, mutta tätä oleellisempaa on se, että pidentyneestä eliniästä käytetään suurempi osa työmarkkinoilla kuin eläkkeellä.
Elinajanodote nousee vuoteen 2060 mennessä 4,5 vuotta nykytilanteesta. Kun eläkeiän kynnys samalla nousee, eläkeaika pitenee laskelmien mukaan vuoden ja kolme kuukautta.
– Eläkejärjestelmän näkökulmasta tavoitteena on, että yli puolet pitenevästä elinajasta käytettäisiin työssäoloaikaan.
Näyttääkö tämä tavoite nyt toteutuvan?
– Kyllä tällä hetkellä siltä näyttää. Mehän emme tietysti tiedä tulevaisuudesta, mutta siihen perustuu järjestelmän tämänhetkinen kantokyky.
”Esimieheni vähän vihjaisi, että voisit mennä eläkkeelle”
Espoossa Soukan Taideseuran Seniorisiveltimet-ryhmän vetäjä Seijaliisa Pekkanen on ollut eläkkeellä viisitoista vuotta. Työssään kulttuurisihteerinä hän jatkoi neljä vuotta alinta eläkeikää pidempään.
Seijaliisa Pekkanen jatkoi töissä 68-vuotiaaksi.
– Mä jatkoin töissä viimeiseen asti. Esimieheni vähän vihjasi, että voisit jo mennä eläkkeelle, mutta enpä mennyt, kun Espoon kaupungilla saa olla töissä 68-vuotiaaksi.
Mutta mitä Pekkanen sanoo väittämästä, jonka mukaan elämä alkaa vasta eläkkeellä?
– Se ei ole totta. Elämä on koko ajan, Pekkanen sanoo painokkaasti.
Aloita harrastukset ajoissa jo ennen eläkeaikaa, vinkkaa Toivo Kalliomäki.
Seniorisiveltimien aktiivisen ja pitkäaikaisen jäsenen Toivo Kalliomäen vastaus on toinen. Hän jäi eläkkeelle 24 vuotta sitten Valtion elokuvatarkastamosta. Mitä hän vastaa samaan kysymykseen eli alkaako siis elämä eläkkeellä?
– Kyllä, mun mielestä. Aikoinaan tuntui, että työ häiritsee harrastamista, Kalliomäki nauraa.
Sekä Pekkanen että Kalliomäki korostavat, että on tärkeää aloittaa jo työvuosien aikana harrastuksia, joita voi jatkaa eläkevuosina. Yksin kotiin jääminen ei ole eduksi.
Viimeisin eläkeremontti oli mullistava
Eläketurvakeskuksen luottamuksen taustalla on vuonna 2017 tehty eläkeuudistus. Se oli ehkä suurempi kuin kaikki huomasivatkaan.
Vielä 2000-luvun alussa yksityisen alan eläkeikää laskettiin 63 vuoteen. Nyt suunta on toinen.
Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä alin eläkeikä nousee vuosittain 65 vuodesta kuukauden tai kaksi. Vuonna 1995 syntyneellä alin eläkeikä on 68 vuotta. Eläkkeelle pääseminen vaatii siis merkittävästi myöhemmäksi jatkuvaa työuraa, ja juuri siksi eläkejärjestelmän lasketaan kestävän suuren muutoksen.
Avaa kuvien katselu
Pekkanen aloitti työt 21-vuotiaana ja lähti eläkkeelle 68-vuotiaana. Välissä oli seitsemän vuoden jakso kotona kolmen lapsen kanssa, jolloin hän oli aktiivijäsen kotiäitiyhdistyksessä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Kanniston mukaan viimeisimmän eläkeuudistuksen toimet ovat tepsineet. Eläkkeellesiirtymisikä on noussut. Työssäoloaika on pidentynyt, kun työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet nopeasti ikäluokkien pienentyessä.
Eläkeikää lähestyvien, 60–64-vuotiaiden pysyminen töissä on yleistynyt vauhdilla. 2000-luvun alussa heidän työllisyysasteensa oli noin 25 prosenttia, mutta viime vuonna jo lähes 65 prosenttia. Samassa ajassa 65–69-vuotiaiden työllisyys on noussut muutamasta prosentista yli kahteenkymmeneen.
Luottamusta suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyyteen saattaa vahvistaa myös Suomen sijoittuminen kahdeksannelle sijalle kansainvälisessä eläkejärjestelmävertailussa.
Tosin vuotta aiemmasta Suomen sijoitus on pudonnut yhden pykälän.