Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan Suomi olisi sähkönegatiivinen 61 prosenttia vuoden tunneista vuonna 2030. Sähköntuotannon sesonkivaihtelu on jatkossakin voimakasta.
Avaa kuvien katselu
Suomalainen sijoitus- ja varainhoitoyhtiö Exilion on rakennuttanut Simoon aurinkovoimalaa. Kuva: Risto Koskinen / Yle Kuva: Risto Koskinen / Yle
Suomi on merkittävästi sähköntuotannoltaan alijäämäinen vielä vuonna 2030, vaikka tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta kasvaa. Asia ilmenee Oulun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan Suomi on sähkönegatiivinen 61 prosenttia vuoden tunneista vielä viiden vuoden kuluttua.
Tutkijat mallinsivat Suomen sähköjärjestelmän kehitystä käyttäen Fingridin avointa tuntiaineistoa vuodelta 2023 ja tulevaisuuden kapasiteettiennusteita.
– Yleisen käsityksen mukaan Suomi on jo lähes sähköomavarainen, mutta näin ei ole, varsinkaan kun asiaa tarkastellaan konkreettisella tuntitasolla, Oulun yliopiston vetytutkimusta johtava professori Marko Huttula toteaa tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan tuuli- ja aurinkovoiman yhteenlaskettu osuus sähköntuotannosta nousee nykyisestä 19 prosentista yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Siitä huolimatta vuotuinen sähkön alijäämä on noin 10 terawattituntia.
Sähköntuotannossa esintyy jatkossa voimakasta sesonkivaihtelua: talvella esiintyy suuria vajeita ja kesällä ylituotantoa.
Tutkijat vaativat nopeutta suunnittelu- ja luvitusprosesseihin
Ratkaisuksi tutkijat ehdottavat laajaa investointiohjelmaa energiavarastoihin, kulutusjoustoon, älykkääseen verkonhallintaan ja vetytalouteen. Lisäksi tutkimuksessa korostetaan jatkuvan tuotannon ratkaisujen, kuten ydinvoiman, merkitystä.
Tutkijat kritisoivat myös nykyisten energiahankkeiden hitautta. Haasteena ovat erityisesti pitkät suunnittelu-, luvitus- ja toteutusprosessit, Oulun yliopiston tuotantotalouden professori Harri Haapasalo toteaa.
– Energiaratkaisujen toteutusta pitää pystyä tarkastelemaan kokonaisuutena, jotta investointien toteutus saataisiin tehtyä riittävän nopeasti ja kaikkien osapuolten näkökulmat huomioiden. Nykymallilla toteutettavat prosessit kestävät yksinkertaisesti liian pitkään, jopa yli kymmenen vuotta.
Tutkimus julkaistiin tieteellisessä AIMS Energy -lehdessä lokakuussa 2025.